Armoa Oopperalle!
Avaan aamulla valtakunnan päälehden: Kulttuuriosion etulehdellä työpaikkani todellisuus rämähtää taas silmilleni. Kuvassa verta valuva viaton vaikeroi, alapuolellaan ahdistuneen näköinen mies nostelee luovuttaneena käsiään. Tähänkö on nyt tultu?
Joka kerta, kun valtakunnan lehdistössä raportoidaan Kansallisoopperasta, on keskustelupalstojen asiallisten kommenttien seassa myös mustavalkoista, provosoitunutta tekstiä jossa fakta ja fiktio, tunne ja järki sekoittuvat.
Niitä lukiessa tuntuu, että olen lähes syyllistynyt rikokseen: Nostan palkkaa verovaroin tuettavassa taidelaitoksessa, Suomen Kansallisoopperassa.
”Siellä me eliittitaiteen, vanhentuneen ja todellisuudesta vieraantuneen taidemuodon edustajat puuhastelemme ’korkeakulttuurin pyhätössä’, jotta etuoikeutetut helsinkiläiset pääsisivät kekkuloimaan juhla-asuisina ensi-illoissa, näyttäytymään seurapiiripalstoilla ja nukahtelemaan satojen eurojen istumapaikoilla... Kansallisoopperan toiminta tulisi lopettaa, halvemmaksi tulisi lennättää oopperafanit Milanoon tai Tallinnaan, vuokrataan talo kansainvälisille ryhmille, Idols-formaatille tai hiihtotunneliksi urheiluväelle...” mitä milloinkin, kärjistettyjä ratkaisumalleja tuntuu olevan monia.
Useat kirjoitukset perustuvat vääriin käsityksiin suurten kulttuurilaitosten ja erityisesti oopperan toiminnasta ja oopperasta taidemuotona.
Tuntuu, että rima omakohtaiseen kokemukseen on joidenkin kohdalla korkealla, ja mieluummin julistetaan pannaan koko taidelaji kuin lähdetään ennakkoluulottomasti muodostamaan mielipide omakohtaisen kokemuksen kautta.
Kiitos toimivan tukijärjestelmän, suomalaisten ei tarvitse maksaa itseään kipeäksi nauttiakseen ooppera- ja balettiesityksistä. Kansallisoopperan tämän kauden produktioihin pääsee 12e - 95e/lippu. Uutuusproduktion ensi-ilta huippulaulajineen maksaa vähemmän kuin lippu Stadionin tai Hartwall-areenan suurkonserttiin ja halvin paikka tavalliseen esitykseen pizza-illallisen hinnan. Kenellekään kulttuurin kuluttajalle, konserteissa, teatterissa tai elokuvissa kävijälle ei siis hinnan pitäisi olla este.
Ooppera on kuitenkin tuotantopuolella kallis taidemuoto, jonka kustannukset syntyvät siitä, että jokainen esitys työllistää satamäärin työntekijöitä. Kun keskikokoisessa oopperaesityksessä on orkesterimontussa noin 60 - 80 henkeä, kuorossa 50 - 60 henkeä, ja siihen lisättynä solistit, näyttämötekniikka ja iltahenkilökunta, työllistää jokainen esitys pitkälti toista sataa henkilöä illassa.
Ei myöskään saa unohtaa lavasteverstaita, ompelimoa ym. henkilökuntaa, joiden työpanos myös lavalla näkyy. Jos talo työllistää vakituisesti noin 500 ihmistä, joista suurin osa maksaa veronsa pääkaupunkiseudulle, palautuu valtion ja kuntien tukirahat kuitenkin verotuksen ja kulutuksen kautta takaisin kiertoon.
Oopperatalo työllistää oman alansa parhaimmistoa. Sen toiminta ylläpitää suomalaista huippuosaamista kulttuurin alalla. Ilman tällaista instituutiota olisi moni kyky jäänyt kehittymättä ja moni suomalainen menestystarina kertomatta. Näistä tarinoista ollaan aina ylpeitä gloorian hetkellä, mutta aplodien hiljennyttyä helposti unohdetaan, että tällaisille kyvyille tarvitaan kasvualusta ja säännölliset työskentelyolosuhteet.
Oopperaesityksissä yhdistyvät monet taidemuodot. Kirjallisuus, kuvataide, musiikki, arkkitehtuuri, valotaide, tanssi, puhe-teatteri... parhaimmillaan oopperataide voidaan nähdä eräänlaisena länsimaisten kulttuurimuotojen kiteytymänä.
Vastakkainasettelu ja väittely siitä, onko Kansallisen oopperanäyttämön olemassaolo tärkeämpää tai vähemmän tärkeää kuin lämmitetyt jalkapalloviheriöt, hyppyrimäet, kulttuurifestivaalit tai muu julkisilla varoilla ylläpidetyt henkisen tai ruumiillisen kulttuurin toiminta, on varsin turhaa.
Päättäjät ovat onneksi ymmärtäneet monipuolisen kulttuuritarjonnan merkityksen kansalaisten henkisen vireyden, luovuuden kehittäjänä. Olemme urheiluhullua kansaa, mutta tarvitsemme myös kulttuuria. Verovaroilla tuetun kulttuurielämän tehtävä on tarjota monipuolisia, rikkaita taide-elämyksiä kansalaisille.
Yhteiskunnassamme kaikki kulttuuritarjonta ei voi olla markkinavoimien armoilla. Muuten liu’umme kohti laskelmoitua viihdekulttuuria, jossa ainoa kriteeri on voiton maksimointi.
Oopperassa kuohuu: lakon uhka, pakkoloma, johtajavaihdokset, erotarjoukset... samanaikaisesti Kansallisoopperassa soitetaan, lauletaan, tanssitaan, ohjataan oopperoita ja tanssikoreografioita, maalataan, ommellaan, rakennetaan, harjoituksissa hikoillaan ja hiotaan yksityiskohtia.
Riippumatta kuohunnasta, oopperatalon työntekijät ovat aina pyrkineet keskittymään olennaiseen, korkeatasoisten taide-elämysten tarjoamiseen yleisölle. Teemme kurinalaista työtä kovan paineen alla, jotta esityksen alkaessa yleisö voi nojata taaksepäin mukavissa tuoleissaan ja siirtyä oopperan ja baletin keinoin muutaman tunnin lomalle arjestaan. Kuohuja ei tuoda yleisön eteen. Esiripun noustessa on esillä vain olennainen: musiikki, draama, se vahva elämys, jota yleisö on tullut hakemaan.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
"Ooppera on tuotantopuolella kallis taidemuoto, jonka kustannukset syntyvät siitä, että jokainen esitys työllistää satamäärin työntekijöitä".
Samoin jokainen näytös esim. Hartwall - Arenalla, siis miten poikkeavat, ainiin Arenan tilaisuudet eivät saa tukea yhteisestä kassastamme.
Katsotaan millainen suomalaiskansallisen kulttuurin symboli Hartwall-areenasta on tullut 50 vuoden kuluttua. Ehkä sitten kansa edustajiensa välityksellä haluaa kanavoida sillekin veikkausvoittovaroja.
vaikkapa Giuseoppe Verdin oopperaan Rigoletto tai Mozartin oopperaan Don Giovanni niin mitä saatte eteenne:
taidemuodon joka on lavalle asetettuna esityksenä ja jopa elokuvaversionakin kaikista monipuolisin taidemuoto jota olla voi - siinä on:
- hienoja tarinoita monine jännitteineen ja myös korkeatasoisine eettisine kysymyksineen - siis ihan totta - siellä on valtavia isoja kysymyksiä useinmiten sisällä
- valtavan hienoa musiikista korkeatasoisinta ja ilmaisuvoimaisinta eli sinfoniaorkesterin soittoa ( esimerkiksi alla esittämäni aariasuosituksen kohdalla )
- monia monia upeita säveltäjän luomia sävelkokonaisuuksia ja melodioita yhdessä ainoassa oopperassa
- esittävästä musiikista kaikista ilmaisuvoimaisinta ja raskainta työtä balettitanssijan työn ohella - jota sitäkin oopperoissa useinmiten on - eli laulajan ammattia - se on niin valtavan fyysinen ammatti että aivan hyvin voi verrata muinoisiin tiililetkojen kantajiin ylös tikkaita monikerroksisten talojen rakennuksilla - olen itse opiskellut ja osaankin jonkun verran klassisen laulun tekniikkaa ja voin vakuuttaa että on rankkaa kokovartalotouhua
- siinä on lavastustaidetta joka on eräs kuvataiteen muoto
- siinä on sosiaalista yhdessäoloa ja kokemista
- siinä on parhaimmillaan ja jopa yhdessä oopperan aariassa valtavaa elämyksellisyttä - esimerkkinä vaikkapa Rigoletton aaria " Cortigiani.." Verdin oopperassa Rigoletto tai Mozartin oopperan Don Giovanni loppupuolen patsaskohtaus joka on hyvän basson esittäessä patsasta pahimmoillaan niin karmiva että tukka nousee pystyyn.
No - ehkä näitä on turha ladella täällä jossa mielipiteet lähtevät musiikkikulttuurin sivistyksen suhteen tasolta - millainen kännykän soittoääni sulla on.
Sama asia vähän vakavammin sanoen - ei pidä tomppelien antaa olla hääräämässä ja määräämässä sellaisista asioista joita ne ei ymmärrä ja josta ne ei tiedä - erityisesti kulttuurin isoimpien asioiden kanssa jota ooppera ehdottomasti sinfoniamusiikin rinnalla kahdestaan on.
No - aloittakaapa vaikka edellämainitsemistani kahdesta oopperasta - hankitte niiden libreton eli käsikirjoituksen kirjastosta, luette sen ja pohditte sen sanomaa, sitten menette oopperaan tai etsitte oopperasta videon ja seuraatte miten asioita esitetään oopperassa ja niin edelleen.
Ja jos menette ihan oikeaan oopperaan niin pankaa se kännykkä päältä pois ettei teidän lempi kännykkä-äänenne herätä teihin kohdistuvaa sanoisinko hupaisaa huomiota - jota tietenkin voitte lisätä nousemalla ylös ja sanomalla ääni ylpeydestä väristen - tä´ä´ä´ä´ä on mun lempi kännykkä-ääni.
Pakko olla näin tyly sillä alkaa nyppiä tuo tyhmyyden ja keskinkertaisuuden tyrannia joka tässä valtakunnassa häärää kaikilla aloilla laidasta laitaan.
Jos se olisi noin mainio kulttuurielämys niin ihmiset olisivat varmasti valmiita maksamaan markkinahinnan. Nykyään vaan tahtoo saada parempaa taidetta ja rikkaampia kulttuurielämyksiä muualta halvemmalla. Tai ehkä olen väärässä, tuet pois niin nähdään.
Tai ehkä te oopperassakävijät olette sitä mieltä että teidän harrastuksenne ovat jotenkin parempia kuin minun ja teillä on siksi oikeus käyttää minun verorahojani niiden tukemiseen. Ai niin, niinhän se on. Kyseessähän on "korkeakulttuuri"
Luin kaikki kirjoituksesi läpi, ja pyydän saada kiittää niistä, joissa osuvasti todistat, miksi Suomessa pitää olla edes yksi ammattimainen oopperatalo. Sen asian toi takavuosina julki suorassa televisiolähetyksessä muun muassa Johannes Virolainen, joka sanoi, että Suomella on kulttuurivelvollisuus (huom.) ylläpitää Kansallisoopperaa - jopa verovaroin.
Olen minä itsekin oopperan lavalla ollut useaankin otteeseen, ja jos työnteon kriteeriksi otetaan se, että tulee hiki, niin oopperalaulajat vasta varsinaisia työtätekeviä työläisiä ovatkin. Koettakaapas te oopperan kritisoijat itse miekkailla ensin ja sitten heittäytyä "epälaululliseen" asentoon estraadille, ja huohottaa - kun ohjaaja määrää huohottamaan - ja sen lisäksi vielä laulaa täysipainoisesti , eli fyysisesti ilman niitä mikkejä ja vahvistimia. Kyllä minulle ainakin tuli hiki !
Kun kritisoijat aina valittavat, että Kansallisooppera saa valtion varoista rahaa, niin mietin itsekseni, paljonko se vuotuinen avustus on per capita. En katsonut valtion budjetista, mutta olen varma, että kritisoijat tietävät luvun tarkalleen.
Suomalainen "kulttuuriyhteiskunta" on mennyt jo pitkän aikaa alakulttuurin suuntaan. Idols-kisat ja kaiken maailman BB-jutut ovat "hienoja" ja niitä pitää olla. Sen verran tuo Idons-kisa kiinnosti, että katselin muutaman minuutin ajan televisiosta, minkä tason laulajia sieltä estraadille oli pyrkimässä. Lähetys vahvisti vanhan uskomukseni. Suomalaiset ilmeisen vilpittömästi kuvittelevat, että osaavat laulaa. Se kun ei valitettavasti pidä alkuunkaan paikkaansa. Missään muussa yhteydessä en ole tavannut sellaista itsekritiitin puutetta.
Edesmennyt äitini, joka oli laulunopettaja, sanoi, että laulutaito on Jumalan antama lahja.
Kiitos kiitoksestasi. Olen aina ollut sitä mieltä että ooppera parhaimmillaan on kulttuurin vahvimpia elämän ja historiankin emotionaalisia tulkkeja ja siksi sen olemassaolon ja myös sen taiteellisen riippumattoman vapauden puolustaminen on kulttuurin keskeisimpiä kulmakiviä. Mutta asiaan täytyy lisätä sellainen varaus että kansallisen oopperainstituution pitäisi myös säännöllisin väliajoin rantautua maakuntiin tai vähintäänkin tuottaa esityksiä elokuvateattereihin kuten on ulkomailta sellaisia tuotettukin.
Siis ei epäilystäkään etteikö oopperalla olisi sekä taiteena että instituutiona paikkansa yhteiskunnassa mutta sen toteutusta täytyisi saada demokraattisemmaksi - luulen että sitä kautta ainainen oopperan vastustamisnarinakin vähenisi.
jussi vaarala
Minkätakia kansalaiset eivät voisi itse päättää minkälaista kulttuuria he tukevat vapaa-ajallaan? Suuressa maailmassa Oopperan rahoitukseen osallistuu sen käyttäjät eikä kaikki veronmaksajat.
"Yhteiskunnassamme kaikki kulttuuritarjonta ei voi olla markkinavoimien armoilla."
Kulttuuritarjonta - kuten kaikki muutkin viihdepalvelut - voivat olla kysynnän ja tarjonnan säätelemiä.
"Muuta muualle jos tää ei kelpaa"-argumentti.
Samaa ei kuitenkaan sovelleta yksilötason rikoksissa, toiselta varastaminen on yhteiskunnassamme lähtökohtaisesti väärin eikä rikoksen uhreja kehoteta muuttamaan toiselle kadulle vaan yhteiskunta pyrkii tekemään kadusta turvallisen.
Natsitkin sanoivat juutalaisille että muuttakaa muualle jos ette halua tulla tapetuksi, harmillista että sosialidemokraatit syyllistyvät tänään aivan samanlaiseen julistukseen.
Sitäpaitsi argumentti on epärehellinen, koska samaan aikaan sosialidemokraatit eivät suvaitse sitä että jossain muualla voi olla paikka jossa kansalaisilta ei varasteta osaa tuloista, ainahan sosialistit jaksavat kitistä ns. "veroparatiisien" olemassa olosta.
Vaaleilla valittu eduskunta on hyväksynyt valtoin tulo- ja menoarvion tälle vuodelle. Siinä valtion osuus veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista 431 027 000 euroa. Tämä summa käytetään tieteen, taiteen (mukaanluettuna ooppera), urheilun, liikuntakasvatuksen ja nuorisotyön edistämiseen.
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ek_20_2008_p.shtml
Jos ei halua kärsiä taloudellisesti kansanedustajien veikkausvoittovarojen jakopäätöksestä, helpointa on lopettaa lottoaminen. Toiseksi helpointa on vaihtaa maata. Kolmanneksi helpointa on vaihtaa kansanedustajat mieleisikseen.
Peliriippuvuuteen saa apua http://www.paihdelinkki.fi/testaa/rahapelitesti
Edustuksellinen demokratia on vähemmistön sortoa siinä, missä suorakin.
Kun kaksi sutta ja yksi lammas äänestävät siitä, mitä tänään on päivälliseksi, niin lampaan kannalta demokratian muodolla ei ole merkitystä. Eikä myöskään suden neuvolla: "vaihda edustajat, jos päätös ei miellytä". Minkäs teet, kun kuulut demokraattiseen vähemmistöön. Varsinkaan, kun kyse on kaikkein pienimmästä vähemmistöstä eli yksilöstä. Sen vaikutusmahdollisuudet vaikuttaa demokratiassa ovat verrattavissa mahdollisuuteen voittaaa täysosuma lotossa.
Sudet voivat antaa lampaalle mahdollisuuden: "vaihda maisemaa, jos demokraattinen päätös ei miellytä". Mutta mitä sitten, mihin lammas menisi, kun kaikkialla on susia.
Lammas on lammas, koska se alistuu susien demokratiaan, joka on ainoastaan lampaan alistamista susien elintason lähteeksi.
Lampaalla on yksi vaihtoehto, jota sudet pelkäävät yli kaiken. Se on vapaus. Vapaus susien aloittamasta väkivallasta ja pakkovallasta. Sudet puolustavat demokratiaansa perustelemalla sitä yhteisellä hyvällä, mutta mitä hyvää syödyksi tulemisessa on. Vapaus toteutuu vain, jos lammas on valmis puolustamaan omaa koskemattomuuttaan kaikin käytettävissä olevin keinoin. Lammas nostaa elämänsä hinnan niin korkealle, ettei susien enää kannata käyttää lammasta ravinnokseen.
Kun lammas noudattaa kahta vanhaa mottoa: "Live Free Or Die" ja "God made man, Colt made them equal", niin lampaasta tulee vapaa. Suurikaan susilauma ei käy vapaan lampaan kimppuun, kun sillä on välineet ja tahto puolustaa koskemattomuuttaan viimeiseen asti.
Yhteiskuntajärjestystä on yritetty Suomessa muuttaa käsiaseiden avulla kauan sitten mutta ei onistunut. Olisiko Colt-puolueelle nyt tilausta?
Punaisten vallankaappausyritys tähtäsi proletariaatin diktatuuriin. Sen seurauksena lampaista olisi tullut susia ja susista lampaita, jos niitäkään.
Vapaa lammas ei halua alistaa sutta. Se vain haluaa turvata itsensä sudelta. Vapaudessa ei siis ole kyse itseisarvoisesti vallan tavoittelusta eikä vaihtamisesta, vaan lain muuttamsesta niin, ettei enemmistöllä enää olisi laillista oikeutta käyttää väkivaltaa ja pakkovaltaa vähemmistöä kohtaan.
Poismuuttamisessa on kuitenkin pieni järjen hiven. Lampaat voivat muuttaa samaan paikkaan saavuttaakseen paikallisen enemmistön ja susidemokratian omin keinoin lakkauttaa totalitaristisen susidemokratian ja susien oikeuden syödä lampaita. Lisäksi antaa kaikille täysi oikeus puollustaa omaa koskemattomuuttaan ja vapauttaan kaikin käytettävissä olevin keinoin - myös susille.
Jos haluat tietää lisää, niin katso: Free State Project
Lampaat pyrkivät muutokseen rauhanomaisesti. Jos sudet vastustavat muutosta väkivalloin, niin veri on susien tassuissa.
Mustia ja sekarotuisia lampaita vain 1% ja keltaisiakin vain 2%. Valkoisia lampaita 95,8%. http://quickfacts.census.gov/qfd/states/33000.html
Ei veroja. Ei turvavyöpakkoa. Coltia saa kantaa vyöllä kaikkialla paitsi oikeussalissa. Marihuana sallittu. En löytänyt saako myös kännissä ajaa autoa?
Ooppera järjestetty siten että tänä kevätkautena 4 New Yorkin Metropolitan oopperan esitystä voi seurata Portsmouthissa teatterin valkokankaalta. Liput myytiin viime vuoden kesäkuussa. https://www.tickets.themusichall.org/public/default.asp
"Mustia ja sekarotuisia lampaita vain 1% ja keltaisiakin vain 2%. Valkoisia lampaita 95,8%."
Kaikki lampaat ovat tervetulleita.
"Ei veroja."
Verotusta perustellaan hyvinvoinnilla, mutta verottomuudesta huolimatta New Hampshiressä on osavaltioista toiseksi terveimmä ihmiset:
http://www.cqpress.com/product/Health-Care-Rankings-2008.html
Ja se on paras paikka lapsille:
http://www.kidscount.org/datacenter/summary/summary4.jsp
"Coltia saa kantaa vyöllä kaikkialla paitsi oikeussalissa."
Silti huolimatta tai siitä johtuen New Hampshire on turvallisin osavaltio:
http://www.cqpress.com/product/State-Rankings-2008.html
Kaiken kaikkiaan New Hampshire on paras paikka elää:
http://www.cqpress.com/product/State-Rankings-2008.html
"En löytänyt saako myös kännissä ajaa autoa?"
Noh, periaatteessa yksityisillä teillä tien omistaja määrää säännöt. Mutta epäilen, että monikaan sitä sallisi. Pelkästään sen takia, että ihmiset karttavat teitä, joilla on kännisiä autoilijoita, jolloin tienpitäjän tulot pienenevät. Yksityiset tiet muodostavat tieverkoston, jolloin tienpitäjien on tarve yhdenmukaistaa sääntönsä. Eri asia on tietysti suljettu tie. Sillä ajavien kunto ei kuulu kellekkään ulkopuoliselle.
Perusperiaate vapaan yhteiskunnan oikeuskäytännössä on se, että jos ei ole uhria, niin ei ole rikosta.
"Ooppera järjestetty siten että tänä kevätkautena 4 New Yorkin Metropolitan oopperan esitystä voi seurata Portsmouthissa teatterin valkokankaalta."
On muuten erittäin hyvä idea. Sopisi soveltaa meilläkin.
80. Taide ja kulttuuri
01. Taiteen keskustoimikunnan ja taidetoimikuntien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Määrärahaa saa käyttää myös:
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 420 000 euroa.
1) taiteilijaprofessoreiden viroista aiheutuviin palkkausmenoihin
2) taiteen edistämiseksi myönnettävien apurahojen ja avustusten maksamiseen
3) taide- ja kulttuuripolitiikan tutkimus- ja tiedotustoimintaan ja
4) enintään 10 000 euroa maksullisen palvelutoiminnan tukemiseen.
36. Euroopan kulttuuripääkaupunki 2011 -hankkeen avustus (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 2 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseen Turku - Euroopan kulttuuripääkaupunki 2011 -hankkeelle.
50. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 11 695 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
7) rauhantyön edistämiseen
51. Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 13 160 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) taiteilijaprofessoreiden viroista ja valtion taiteilija-apurahoista annetun lain (734/1969) mukaisten 545 apurahavuotta vastaavien taiteilija-apurahojen maksamiseen
2) aikaisemmin myönnettyjen pitkäaikaisten taiteilija-apurahojen maksamiseen ja
3) eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetun lain (1080/1983) mukaisiin apurahoihin ja avustuksiin.
53. Valtionavustus tilakustannuksiin (kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 18 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää avustuksen myöntämiseen eräiden tiede- ja kulttuurilaitosten sekä -yhteisöjen tilakustannuksiin.
Lainaus:
"Yhteiskunnassamme kaikki kulttuuritarjonta ei voi olla markkinavoimien armoilla."
Kulttuuritarjonta - kuten kaikki muutkin viihdepalvelut - voivat olla kysynnän ja tarjonnan säätelemiä.
Ihan niin, tarpeettomampaa "taidetta" ei olekaan, musiikki on kyllä mukavaa, mutta kirkuvat naiset ja se ettei niin sanotusta laulusta saa mitään selvää, ei juuri innosta. Veronmaksajana en myöskään ole kovin innostunut maksamaan osuuttani pienen stadilais"eliitin" huvista, johon mennään siksi että vaikutettaisiin kovasti kuldurelleilta ja sivistyneiltä. Operettikin vielä menee, mutta ooppera...... Enpä kerro oikeilla sanoilla mitä se on, kuvaannollisesti: kukkasta jonka lehmä eilen söi!
Maksakoon ne oopperat ja talot jotka sitä "taidemuotoa" käyttävätkin.
En kommentoi niinkään Kansallisoopperan asemaa, mutta kyllä veronmaksajilla on oikeus vaatia myös laatua orkestereilta, teattereilta ym. Muuten, onhan Kansallisooperakin "sortunut" viihteeseen esittämällä operetteja.
Lasketaan valtion tuet kulttuuriin ja urheiluun yhteen. Jaetaan kansalaisten määrällä. Saatu summa annetaan kulttuuriseteleinä kansalaisille tasasuuruisina. Yksityistetään loputkin kulttuuripalvelut. Setelit voi käyttää HALUAMAANSA tarjontaan joko kulttuurin tai urheilun saralla kertalaakina tai vähitellen. Tai myydä kupongit tarpeettomina keltaisessa pörssissä.
Valtio lunastaa yrityksiltä setelit ja näin vetovoimaisimmat palvelut pysyvät ja kehittyvät.
- nimittäin 7 päivää ja muut roskalehdet ym niin sanottu kulttuuri.
Minkähän takia muuten oopperaa ja taiteita yleisemminkin kritisoivien kirjoitusten kieliasu on järjestäen surkeampi kuin tukevien? Kertookohan sekin jotain kyseisen ryhmän sivistyksestä ja älykkyystasosta? Uudesta seiskasukupolvesta?
Ja miksiköhän kukaan ei huomaa, vaikka se tuolla on jo moneen kertaan sanottu: Eivät veikkausvoittovarat verovaroja ole. Ne ovat yksityisluontoisen osakeyhtiön Oy Veikkaus Ab:n voittovaroja, jakokelpoista vapaata omaa pääomaa. Kaikki ne tieteen ja taiteen ym alat, jotka saavat tukea sieltä, saavat itse asiassa juuri sitä mitä innokkaimmat usa-fanit ja muut äärioikeisto- ja fasistipiirit vaativat: Yksityistä rahoitusta.
Että sillee
Saattaa olla, että korkeakulttuurin vastustajat kirjoittavat huonommin kuin muut. Siksi olisi tärkeää laittaa nekin vero- ja veikkausvoittorahat heidän luku- ja kirjoitustaitonsa kohottamiseen. Älyä ei voi oikein kehittää kun sen on syntymälahjana saanut mutta taitoja voi harjaannuttaa.
Lehtitilauksiin en kultturiseteliä huomannut tyhmyyttäni ehdottaa - mainio lisäys.
Heikko ymmärrykseni haittaa näköjään myös luetun ymmärtämistä. En löytänyt kommentistasi kannanottoa kulttuuriseteliehdotukseen.
Rivien välistä joku oli aistivinaan kielteisen suhtautumisen.
Kulttuuria saa ja pitääkin tukea mutta kenellä on oikeus laittaa kulttuurinautinnot paremmuusjärjestykseen?
"Veikkaus on valtion kokonaan omistama osakeyhtiö, jonka tuotonjaosta päättää eduskunta ja toteuttaa opetusministeriö. Toimintaa valvoo sisäasiainministeriö." http://fi.wikipedia.org/wiki/Veikkaus
Fasismikortti ei oikein osunut.
Melko pompöösi se teidän talo on. Muistan kyllä. 70-luvulla Alfons Almi pyöri väkkäränä päättäjien ympärillä. Martti Talvela, Joonas Kokkonen, Aulis Sallinen ja moni muu teki uutta uljasta suomalaista oopperaa. Töölönlahden rantaan oli jo Alvar Aalto kaavaillut kulttuurirakennusten helminauhaa. Tilaus uudelle oopperatalolle oli kaikin puolin olemassa. Ja niin arkkitehtikilpailu järjestettiin n. 1976 ja talo oli monen viiveen jälkeen valmis 1993.
Pääsi kuitenkin syntymään torttapotortta-tilanne. Oopperan maine oli jo ennestään korkeakulttuurinen ja nyt sen symboliksi kohosi tällainen palatsi. Se on tosin sanottava että rakennus on yksi Helsingin parhaita nykyarkkitehtuurin luomuksia.
Kaikkihan sen imagon kanssa kamppailevat, yritykset puolueet monet ihmiset. Siltä suunnalta minä sitä teidän vyyhteä lähtisin purkamaan. Oopperan imagosta pitää saada nykyaikaisempi.
..mitä siellä ei uusintalukemalla ollutkaan. Taidatkin vain ehdottaa että me hyväksyisimme oopperan valtionavun. Minun puolestani... kaikin mokomin... vaikka en oopperassa käykään.
Jopas tästä nyt itsekeskeinen ketjukirje tuli mutta..
On pakko tehdä pieni lisäys kun tuolla joku sanoi että "puhuvat mitä sattuu vaikka eivät ole oopperassa ikinä käyneetkään!"
Kävin jo pikkupoikana sekä oopperassa että baletissa. Osasyy saattaa olla se että asuimme Bulevardin Oopperan lähellä. Lapsena omaksuttu tapa jatkui pitkälle aikuisuuteen, mutta "normit tulivat täyteen" joskus 80-luvun alussa, jopa kesken esityksen. Häivyin puoliajalla enkä ole sen jälkeen oopperassa käynyt.
Lyhyt selitys: ooppera ei aivan yksinkertaisesti ole minun lajini.
Sama kohtalo. Parisataa metriä Bulevardin oopperaan. Vanhemmat yrittävät opettaa tavoille 60-luvun lopulla, mutta siihen sen korkeakulttuurin harrastus sitten jäi. Kuuntelen kyllä mielelläni klassista, mutta mahtimammojen kiljunta ja sukkahousuhinaajien koikkelehdinta eivät ole minunkaan lajeja.
Täytyy kuitenkin tunnustaa, että oopperoissa on muutama poikkeus, joita olen jopa vaivautunut savonlinnaan katsomaan. Mutta baletti on aivan käsittämättömän sietämätöntä.
Meinasi ihan unohtua. Onhan sitä Ilmajoen musiikkijuhlatkin tullut muutamaan kertaan lusittua; Pohojalaaset ja Jaakko Ilkat.
"Kiitos toimivan tukijärjestelmän, suomalaisten ei tarvitse maksaa itseään kipeäksi nauttiakseen ooppera- ja balettiesityksistä. Kansallisoopperan tämän kauden produktioihin pääsee 12e - 95e/lippu."
Minä maksan itseni kipeäksi, vaikka en edes käy oopperassa, kiitos toimivan tukijärjestelmän.
" ,palautuu valtion ja kuntien tukirahat kuitenkin verotuksen ja kulutuksen kautta takaisin kiertoon."
Varsinainen ikiliikkuja. Tämän logiikan mukaan pelkkä kertaluonteinen siemen riittäisi ja sen jälkeen raha jäisi pyörimään ikuiseen häviöttömään luuppiin oopperan, työntekijöiden ja valtion välillä. Ikävä herättää ruususen unesta, mutta joka kerta, kun raha siirtyy taskusta toiseen, siitä jää matkalle suurin osa. Systeemiin on siis tuotava energiaa ulkopuolelta, jotta se pysyisi käynnissä.
"Yhteiskunnassamme kaikki kulttuuritarjonta ei voi olla markkinavoimien armoilla. Muuten liu’umme kohti laskelmoitua viihdekulttuuria, jossa ainoa kriteeri on voiton maksimointi."
Kuluttaja on markkinavoima. Kuluttaja on ainoa oikea ihminen päättämään siitä, mistä palveluista hän maksaa ja mitä käyttää.
Tuet pois kaikilta tasapuolisesti. Jos palvelusta ei saa täyttä hintaa kassalla, niin palvelu on arvoonsa nähden liian kallista tai jopa tarpeetonta.
Lilli Paasikiven jutun otsikko heijastaa hyvin sitä miten yhden keskeisen asiantilan piiloon manipuloimalla ns populaarimusiikin ja viihteen toimesta on ooppera saatu tilaan jossa sen täytyy anoa armoa.
Ja mikä se asiantila on liittyen oopperaan.
Kaikilla aloilla on osaamisen hierarkia eli on aloittelijoita, edistyneitä ja mestareita ja niin että joku voi olla omalla tasollaan hyvä mutta heti hypätessään tason pari ylöspäin alkaa kohtalokas kompurointi. Mutta sen sijaan ylemmältä tasolta voi hyvin pärjäten laskeutua alemman atson vaatimuksiin.
Musiikissa tämä ulottuvuus on manipuloitu piiloon jolla keinoin ooppera on kyetty vetämään armoa anelevalle tasolle. Miten sen osoitan - hyvin konkreettisesti ja mieleenpainuvasti näin:
Jos otetaan nuo Lilli Paasikiven mainitsemat solistit, kuoro ja orkesteri niin kuka tahansa heistä pärjää aivan varmasti populaarimusiikin esittämisessä tai vaikkapa kolmen soinnun bluesin kanssa niin että voivat jokainen esittää uskottavasti vaikkapa 3 minuutin bluesin tai jonkun viihdemusiikkikappaleen niin että siitä saadaan oopperan laulajien ja orkesterin toimesta yhtäjaksoinen reilun 7 tunnin konsertti. Ja useiden muusikoiden toimesta jopa sangen tasokas.
Mutta otetaanpa sitten vaikkapa 30 Suomen parasta populaari-, viihde-, rockbandiä ja tähteä niin väittäisin että harva jos kukaan pärjää kunnialla soittamassa sitä mitä oopperan orkesteri pystyy soittamaan jos edes nuotin lukuun sen osalta pystyvät. Ja siitä olen sataprosenttisen varma että yksikään Suomen viihde-, populaari- tai rockmusiikin laulajista ei pärjää ooppera-aarioitten kanssa tosta noin vaan kunnialla - voi pärjätä just ja just mikrofonin kanssa mutta jos otetaan mikrofoni pois - oikeassa oopperassa kun lauletaan kaikki ilman mikrofonia - ja ruvetaan orkesterin pauhatessa kuuntelemaan katsomon takarivistä arvon populaarimusiikin solistin aariaesitystä niin tulos on tämä - huulet liikkuu mutta mitään ei kuulu. Ja on muutenkin äärikaukana siitä laadusta jota oopperan lavalta on totuttu kuulemaan.
Siinä on konkreettinen esitys mitä tarkoittaa musiikin saralla perusosaamisen tasoerot. Populaari-, viihde- ja rockmusiikin muusikot tämän tietävät kaikki ja myöntävät mutta eivät tietenkään sano koska se rikkoisi yleisön illuusion siitä että tuollaista osaamisen jatkumoa ei ole.
Mutta paras olisi arvon artistien se myöntää sillä vaara on että oopperan tekijät alkavat rynniä rahaa hankkiakseen kevyen musiikin saroille viemään leivän kevyen musiikin artistin suusta - mutta kevyen musiikin artisti ei sen sijaan kykene laisinkaan kilpailemaan oopperan saralla sen tarjoamasta leivästä.
Niin että suutari pysyköön lestissään - ja kunnioittakoon toisen lestiä tuolla osaamisen eri tasojen jatkumolla - myös taloudellisesti.
Niin että viihteen artistit - nöyränä vaan sanomaan vaikkapa Kari Tapioita ja HIM:ejä myöten että oopperaväki on hyvin leipänsä ja palkkansa väärti. Ja että te ette pärjää sen vaatimustason kanssa joka oopperan tekemisessä on. Vai haluatteko mennä kenties koettamaan.....
Jussi Vaarala
Mo montako kertaa kansallisooppera on voittanut Euroviisut Lordin tapaan?
Niin no, jos oopperassakin olisi yhtä hyvä ja kostea tarjoilu kuin rokkikonsertissa, niin kuinkahan hyvin se kiekuminen kuuluisi sinne takariviin...tai jos yleisöllä olisi tapana taputtaa ja laulaa mukana moniäänisesti.
Tai jos rockmusiikissa olisi koko ajan laulettu ilman äänentoistoa ja yleisö keskittyneesti hiljaa paikoillaan istuen?
Kyllä minusta oopperaa voidaan tukea valtion verovaroin. Itse tuskin menen sinne, sillä mitä olen oopperalaulajia muualla kuunnellut, niin onhan se teknisesti taitavaa, mutta silti sietämätöntä kiekumista.
klassisen musiikin laulutekniikka on aivan toisenlainen kuin mikrofoniin laulamisen tekniikka - ei niitä voi tavallaan verrata - mutta voi oikeastaan kuvailla näin - ja tämä on aika lailla tottakin - kun kevyen musiikin laulaja laulaa mikrofoniin niin hän käyttää ulkoisia kaiuttimia jotka vahvistaa äänen - mutta kun klassisen laulutekniikan laulaja laulaa niin hänen koko yläkroppansa nivusista päälakeen on sitä kaiutinta - siis siinä tekniikassa pannaan sekä pääkopan luut että rintakehä soimaan niin että helinä ( pääkopan ääni ) ja kumina ( rintakehän ääni ) kuuluu
siksi sen tekniikka on eri koska ääni pitää ikäänkuin puskea soimaan äänihuulista ylöspäin koko kallossa että alaspäin rintakehässä - siksi monet laulajat näyttävät kuin painoja nostaisivat koska he ponnistelevat lihasvoimalla siihen - ja voit kuvitella miten vaikeaa on edes tiedostaa millä lihaksilla tuo punnerrus tehdään ja toisaalta se voima ja tekniikka mikä siihen tarvitaan
lisäksi vaikeutta ja vaativuutta tuottaa mitä ylemmäksi laulaessa mennään tai toisaalta mitä alemmas mutta ylöspäinmeno on vaikeampaa ja siihen kehittyy asteittain kun lihasvoima ja tekniikka kehittyy
tiedän tästä asiasta jonkun verran koska olen opiskellut klassista laulua
etsipä youtubesta vaikka pavarotti ja katso ja kuuntele millainen kaiutin se ukko oli tai sitten vaikka sellainen kuin dmitri hvorostovsky niin näet miten poijjaat pistää kaiuttimensa soimaan, ja naisten puolelta kun etsit barbara bonneyn niin avot miten kauniisti laulaa - eikä tartte kaiuttimia lady vaikka ei ole suurin suuri kooltaan vaikkapa griegiä laulaessaan yhdellä videolla sinfoniaorkesterin kanssa
minusta on suoranainen ihme että he savat niin valtavan ison äänen aikaan pelkällä kropallaan
Oli ihanaa lukea tekstisi, se on ymmärrettävästi kirjoitettu.
Eihän se ole väärin sanottu jos puhutaan verovaroin tuetusta kulttuurista, eikä ooppera ole ainoa taidemuoto jota tuetaan!
Ei kuitenkaan sotketa oopperaa, jääkiekkoa, jalkapalloa, kyykkää eikä kolmiloikkaa tai muutakaan lajia keskenään. Ihmettelen, miten vain ooppera voisi olla vain ainoaa kulttuuria? Samoin meillä on urheilu-, ruoka-, asumis-, maatalous-, työläis-,jne. kultturia.
Enkä näe tarpeelliseksi sitäkään näkökulmaa että vain Kansallisooppera tuottaisi hyviä produktioita. Aivan kuin muualla ei osattaisi mitään.
Mielestäni nämä oopperan (siis kansallisoopperan) sisäiset kiehunnat pitäisi käsitellä heti siellä paikanpäällä eikä vatuloida asioita "ylivuotisiksi".
Kun kerrot että työntekijöiden maksamat verot ovat mittavat pääkaupunkiseudulla, onneksi olkoon.
Samoin sanot että ooppera työllistää alansa parhaimmiston! Epäilen.
Luulen että kysymyksessä on vain sopivat tyypit kuhunkin juttuun.
Tietenkin soisin että kaikki menisi mutkattomasti ja hyvin tuloksin, sekä taiteellisesti että taloudellisesti.
Kun valtionhallinto etsii uusia sijoituspaikkoja eri virastoille ja laitoksille, esitänkin että Kansallisooppera sijoitetaan Nilsiään, Louhosareenalle!
Hyvin kirjoitettu. Jos itse kirjoitit. Minulla on se ennakkoluulo, että esittävät taiteilijat ovat yksinkertaisia, mutta tässä on tehty joka tapauksessa selvää ja opettavaa tekstiä.
Tietysti ooppera on eliittiä varten. Kaikki taide on.
Jos rahvaalla puolestaan on tarpeeksi Thaimaan matkoja, leipää ja sirkushuveja, kellään ei pitäisi olla valittamista.
Toisaalta nimenomaan oopperassa on nykyisin sirkusta, hyppelyä, huitomista ja naaman vääntelyä kuin kansanomaisimmissa kesäteattereissa.
Tuntuu kuin laulajat olisivat kaikki käyneet saman ilmehdinnän alkeiskurssin, jossa on opetettu, että toiset sanat pitää laulaa veikistellen, toiset keikistellen. Puuttuu vain ettei laulaja hakkaa kantapäätä lattiaan. (Joissakin Verdin oopperoissa se on lähellä.)
Eräässä teeveekonsertissa Ann-Sofie von Otter ehti pilata minulta pitkäksi aikaa Schubertin An Sylvian ennen kuin sain kauko-ohjaimen käteeni.
Vielä muutamia vuosia sitten ei tilanne ollut niin paha.
Kuulin kerran kuuluisan italialaisen tenorin konsertin radiosta, ja mieleen jäi konserttia kuvaavan radiomiehen hiljaiset sanat: " Hän seisoo hieman etukumarassa ja nojaa toisella kädellä (säestäjän) pianon kanteen."
Ne olivat aikoja.
Ehkä toiset osaavat nauttia oopperasta TV:n tai radion välityksellä mutta minulle ainakin TV on tuottanut vaikeuksia. Siinä tahtoo visuaalinen puoli ylikorostua.
On hienoa, kun taiteen tekijä lavalta kommentoi - analyyttisesti - tätä ikuisuusdebattia. Pisteet Paasikivelle. Vaikka lähtökohtana tuleekin olla, että sitä saa mistä maksaa (myös veroeurojen kautta), kannattaa aiheessa välttää naiveja yksinkertaistuksia. Jos taiteen/viihteen tuotanto perustuisi täysin kysynnän ja tarjonnan varaan, vaarana olisi, että nykyisestä Big Brother -viihteen hyökyaallosta kehkeytyisi varsinainen bimboviihteen tsunami. Oopperalla on tärkeä paikkansa siinä, mitä kutsumme suomalaiseksi kulttuuriksi.
Ei ole muuta mahdollisuutta kuin olla joko veronmaksajien tai markkinavoimien eli kuluttajien armoilla, kunnes Jumala armahtaa molemmista.
Parempi olla osa markkinavoimaa, kuin olla poliitikkojen ja virkamiesten armoilla.
Kuluttajana sinulla on huomattavasti suuremmat mahdollisuudet vaikuttaa siihen, mihin rahasi käytetään. Veronmaksajana vain vikiset, kun sosialismi vie.
Tällä hetkellä tutkitaan ja tilastoida tarkasti ihmisten kulutuskäyttäytymistä ja sitä, mitkä ärsykkeet suuremmalla todennäköisyydellä saavat kuluttajan reagoimaan tietyllä tavalla - eli ostamaan sitä mitä luulevat haluavansa. Kuluttajan valinnan vapaus ei ole täysi illuusio, mutta kuitenkin huomattavasti ohjatumpaa ja suppeampaa "vapautta" kuin mitä yleisesti ajatellaan. Luodaan kuluttajalle illuusio tarpeesta, ja siitä minkälainen onni seuraa jos tämän tarpeensa saa tyydytetyksi.
Esim. moni ihan fiksukin ihminen on ostanut yksiön hintaisen, suuren ja maastokyvyttömän polttomoottorikulkuneuvon aikana, jolloin todistetusti öljyntuotannon ja kysynnän suhde eivät enää kohtaa. Eräässä ruotsalaisperäisessä sekatavaraliikkeessä myydään värikkäitä banaanisuojia (!) Ilmeisesti joku vapaa kuluttaja niitäkin kokee tarvitsevansa.
Ihmiset, jotka kuvittelevat tietävänsä mikä on toiselle hyväksi, käyttävät juuri tuota perustelua. Sillä voidaan oikeuttaa täydellinen totalitarismi. Yksilöä halutaan mikrokontrolloida sillä verukkeella, että yksilö on kyvytön hoitamaan omia asioitaan.
"fiksukin ihminen on ostanut yksiön hintaisen" Sinä sen sanoit. Jos kerran fiksutkin ovat erehtyväisiä, niin miksi kuvittelet etteivät nämä fiksut ihmiset tekisi virheitä myös kontrolloidessaan toisten käyttäytymistä? Keskusjohtoinen virhe on koko kansaa koskeva katastrofi. Yksilön tekemän virheen vaikutuspiiri on hyvin suppea.
Eläköön hajautettu typeryys. Ihmisellä oltava vapaus päättää omista asioistaan ja myöskin tehdä itseään koskevia virheitä.
"Eräässä ruotsalaisperäisessä sekatavaraliikkeessä myydään värikkäitä banaanisuojia (!) Ilmeisesti joku vapaa kuluttaja niitäkin kokee tarvitsevansa."
Sinäkö olet oikea ihminen määrittelemään, mitä saa valmistaa, mitä saa myydä ja mitä joku toinen saa ostaa? Ajattele tätä asiaa kaikkien miljoonien nimikkeiden kohdalla erikseen. Kiihkokatolilainen voi kieltää sinua ostamasta ehkäisyvälineitä. Muslimi kieltää sinulta sianlihan. Naureskelee aivan samanlailla kuin sinä banaanisuojille. Onpa tyhmä kun ostaa sianlihaa. Se voidaan tarpeettomana kieltää.
Sillä ei ole mitään v..n väliä, mihin joku toinen omat rahansa käyttää. Lopeta kyyläys ja keskity vain omiin asioihisi.
Loppujen lopuksi sekin on vain makuasia, kumpi on pahempaa rahantuhlausta: banaaninkuoreen puettu kirkuva pullukka oopperassa vai värikäs banaanisuoja.
on tämä keskustelu
jos onkin asiallinen asenne niin substanssin suhteen ei ole mitään annettavaa - ei täsmälleen mitään
tämä kansa rypee aika matalalla hengen tasolla mitä tulee niin kulttuuriin kuin humanismiinkin - ei syvyyttä, ei korkeutta, ei laajuutta - on vain älyllistä pikkunäppäryyttä vailla oikein kunnon tietoa jotain Vivaldin vuodenaikoja tai Beethovenin fur eliselle( hehee ) pitemmälle tai sitten "naks naks" kun korkki aukeaa
pitäsiköhän kansallisooppera oikeastaan alueellis-ulkoistaa - venäjälle - siellä kun nimittäin ihmiset rakastavat kulttuuri-ihmisiään sekä ajallaan että myöhemmin
No kun en oikein italiaa osaa niin pidin tapanani kuunnella oopperan asemesta balettia: Joutsenlampea, Pähkinänsärkijää jne. Kirovissa (Marinskij:ssa) en käynyt...
Jotenkin tuli mieleen, että baletti on satumaista ja arkaistista, miksi ei sitten oopperakin.
Ooppera lienee alunperin Ranskan kuninkaan elitistinen huvitus. Tässä mielessä on vaikea mieltää, että ooppera olisi kansanvaltaista, kansallista tai ainakaan tasavaltalaista perusolemukseltaan. Mielestäni se on ideologises epikurolista ja rojalistista.
Pidin Beijing-oopperasta. Minusta se on pienieleistä eikä sitä lauleta niin kovaa.
Oikeataan ehdotan, että rakennetaan se luotijunayhteys Pietariin Marinskiin...
No kun en oikein italiaa osaa niin pidin tapanani kuunnella oopperan asemesta balettia: Joutsenlampea, Pähkinänsärkijää jne. Kirovissa (Marinskij:ssa) en käynyt...
Jotenkin tuli mieleen, että baletti on satumaista ja arkaistista, miksi ei sitten oopperakin.
Ooppera lienee alunperin Ranskan kuninkaan elitistinen huvitus. Tässä mielessä on vaikea mieltää, että ooppera olisi kansanvaltaista, kansallista tai ainakaan tasavaltalaista perusolemukseltaan. Mielestäni se on ideologises epikurolista ja rojalistista.
Pidin Beijing-oopperasta. Minusta se on pienieleistä eikä sitä lauleta niin kovaa.
Oikeataan ehdotan, että rakennetaan se luotijunayhteys Pietariin Marinskiin...
No kun en oikein italiaa osaa niin pidin tapanani kuunnella oopperan asemesta balettia: Joutsenlampea, Pähkinänsärkijää jne. Kirovissa (Marinskij:ssa) en käynyt...
Jotenkin tuli mieleen, että baletti on satumaista ja arkaistista, miksi ei sitten oopperakin.
Ooppera lienee alunperin Ranskan kuninkaan elitistinen huvitus. Tässä mielessä on vaikea mieltää, että ooppera olisi kansanvaltaista, kansallista tai ainakaan tasavaltalaista perusolemukseltaan. Mielestäni se on ideologises epikurolista ja rojalistista.
Pidin Beijing-oopperasta. Minusta se on pienieleistä eikä sitä lauleta niin kovaa.
Oikeataan ehdotan, että rakennetaan se luotijunayhteys Pietariin Marinskiin...
Millainen ooppera on NATO-veljellämme Virolla? Onko se venäläisvaikutteinen olemukseltaan vai onko siellä kansanlaulajia Viron laulavasta vallankumouksesta? Onko Viron baletti luonteeltaan virolaista rahvanaomaisuutta vai venäläistä huipputason elitismiä?
että Lilliä kaduttaa kun teki juttunsa tällaiseen älyn, etiikan ja estetiikan loukkoon - mutta pitihän tämäkin seikka nähdä ettei hesarin raatokärpäsmedia-asenne ole mikään yksittäisyys suomessa - se on kuulkaas sääntö
olen usein miettinyt miksi kaiken maailman paikallisradioiden lätynkääntäjät eivät saa suustaan ulos muuta asiaa kuin säätiedotuksen, oikein hävettää kuunnella niitä enkä kestäkään vaan suljen radion - nyt sen tiedän - sen takia kun niiden kuulijakunta on samaa tasoa
Mielenkiintoista huomata se, että mitä kiihkeämmin ihminen vaatii toisia kustantamaan hänen kulttuuriharrastuksensa, sitä ylimielisempi hän on.
Ylimielisyys ja sosialismi näyttävät korreloivan täydellisesti keskenään.
Suurena oopperan ystävänä ja omakohtaista kokemusta omaavana ymmärrän kuitenkin hyvin oopperan arvostelijoita. Kun kohderyhmä on suppea ja tuet kaikissa muodoissaan huimaavat vahvemmankin päätä, ei arvostelu ole aiheetonta. Ongelmanahan on näissä "yhteisissä riennoissa" se, ettei kustannuksiin osallistumisesta pääse eroon kuten eroamalla kirkosta. Kumpa pystyisimmekin ratkaisemaan niin monien palvelujen rahoittamisen tavalla, missä vain käyttäjät ja halukkaat tukijat maksaisivat. Pelkäänpä kuitenkin, että näin menetellen moni "harrastus", jäisi niin vähälle rahalle, että toiminta ei olisi lainkaan mahdollista. Voisi olla aika yksitoikkoinen maailma elää.
Milloin ooppera uskaltautuu esittämään teoksen "Keisarin uudet vaatteet" ? Kysymys on retorinen.Kyllä maailmaan ääntä mahtuu ja rätei ja lumpui.Menestystä maksamalleni uralle !
Ooppera on pääasiassa oopperan historian museo pönöttäjille. Mutta sitä kuitenkin tarvitaan uusien teosten esittämiseksi. Kalliiksi tulee. Suomessa on vähän merkittäviä säveltäjiä. Kalliiksi tulee.
On tehty pitkä työrupeama metalliteollisuuden parissa.Yli 40 vuotta on sahattu työpaikan ja kodin väliä.
Kun on saanut kodin maksettua ja autonrämän korjattua, niin sitten voisi mennä katsomaan vaikka kulma kapakkaan kavereita.
Pefletti on minulle paljon tarkeämpi kuin ooppera,en ole koskaan ollut oopperassa.Paikka jossa kirosanakin lauletaan niin että sitä ei ymmärrä.Työtovereistani en ole koskaan kuulut kenenkään käyneen oopperassa.Teattereissa kylläkin sekä elokuvissa ja tietenkin urheilukilpailuissa etc.
Suurin osa suomen keskituloisista ei koskaan käy oopperassa ,Siellä käy ilmeisesti ne, jotka ammattinsa puolesta kirjoittavat siitä ja elävät oopperan sivutuloilla, sekä tietenkin ne joita eri firmat ponsoroivat.
Suomalainen juntti, joksi tunnustaudun en tarvitse oopperaa en operettia,minä tarvitsen muijan ja leipää ja saunan parikertaa viikossa.Kun puhutaan kulttuurista niin eikö se ole elämän tapa? Ei ooppera ole suomalaista kulttuuria se on tullut joistain muualat.Lappalainekin joikaa, mutta ei se mitään maksa.
Valitettavasti ooppera on keskustelunaiheena samalla viivalla kuin uskonto ja politiikka. Yksi puhuu pellosta ja toinen siitä aidasta ja kaikki taistelevat verissäpäin oman mielipiteensä ja oikeassa olemisen puolesta. Koskaan ei myöskään unohdeta "Helsingin herrat"-mentaliteettia...
Olet oikeassa siinä mielessä, että kärkkäimpinä arvostelijoina toimivat juuri he, jotka eivät koskaan ole oopperassa käyneetkään.
Tieteellisesti on todistettu, että Mozartin musiikki kehittää älyä ja lasten keskittymiskykyä. Suosittelen kaikille.
Terkkuja ja työn iloa kaikesta huolimatta,
kaimasi
OK tämän hyväksyn, mutten sitä että täällä peräkylällä nykyisin asuvana TV- maksun maksajana osa tästäkin menee Teidän palkkapussiin.
Asuin Helsinki - Espoo akselilla parikymmentä vuotta enkä silloinkaan käynyt ko laitoksessa ... arvaa tulenko täältä.
Julkisen kulttuurin vastustaminen ei tarkoita kulttuurin vastustamista. Aivan kuten julkisen liikenteenkään vastustaminen ei tarkoista liikenteen tai joukkoliikenteen vastustamista. Kyse on yksin omaan sosialismin vastustamisesta.
"Tieteellisesti on todistettu, että Mozartin musiikki kehittää älyä ja lasten keskittymiskykyä. Suosittelen kaikille."
No jo, pitäisikö lapset raahata joka päivä verovaroin tuettuun oopperaan? Eikö Mozart toimi henkilökohtaisten yksityisvaroin ostettujen Hifien kautta kuunneltuna?
Lause olikin tarkoitettu lähinnä sarkasmiksi. Kovin moni kun ei vaivaudu edes ajattelemaan, ennenkuin tulistuu aihetta koskevista kommenteista. Siinä mielessä myös vertasin ooppera-aihetta politiikkaa ja uskontoa koskeviin keskusteluihin. Nämä kolme sanaa tuntuvat olevan punainen vaate (enkä tarkoita Lillin päällä olevaa vaatetta)monelle ja yhden sanan vuoksi kaikki muu teksti ympäriltä hämärtyy, estäen asiallisen keskustelun.
Sosiologi Pierre Bourdieu väittää tärkeimmässä teoksessaan La Distinction, Critique sociale du jugement, että eurooppalainen eliitti vaatii alaluokalta, so. työläisiltä, kulttuurisen ylivoimaisuutensa tunnustamista ja käyttää työläisten tukistuksessa "symbolista pääomaansa", sivistystä ja hyvää makua.
Eliitti saa työläiset tuntemaan alemmuutensa objektiivisiin esteettisiin arvoihin perustuvalla taiteen ja tapojen luokituksella. Toisin sanoen eliitti pitää (työläisiä loukkaavasti) itsestään selvänä, että esimerkiksi taiteessa Dante Alighieri on sijoitettava ylemmäksi kuin Arto Paasilinna.
Bourdieulaisittain ylempien ja alempien luokkien osoittimina pidetään mm. syömätapoja, pukeutumista ja ulkonäköä yleensä sekä erityisesti vapaa-ajan harrastuksia - eikä vähiten musiikkimakua.
Maku on osittain synnynnäistä ja kuuluu biologiseen perimään, osin kodista, kasvattajilta ja lähiympäristöstä omittua niin sanottua sosiaalista makua, joka on älykkyystasosta ja kehityskyvystä riippuvaista niin kuin tavat, mielipiteet ja käyttäytyminen kaikissa muodoissaan.
Erityisesti kieli on luokkasidonnaista. Myös ruumiin kieli. Alimmissa luokissa äkkinäiset, hallitsemattomat liikkeet ja voimakas ilmehtiminen, artikuloimaton puhe, jossa ei kiinnitetä huomiota selvyyteen eikä äänen esteettisiin ominaisuuksiin, ovat suurelta osin ympäristöstä opittuja.
Samoin yläluokan käytös, Nietzschen kuvailemat "aristokraattisen hitaat eleet, ylemmyyden tuntomerkit".
Oooperassa voi nähdä tätä kaikkea.
Heitit, Boris M, saitille ehkä pahaan kommentin mitä olen täällä koskaan lukenut. Sekunnin murto-osaksi välähti tajunnassa mielikuva siitä millainen saitti voisi parhaimmillaan olla.
Kiitoksia täällä ei yleensä jaella. Meillä suomalaisilla on tapana vaivautua sellaisesta. Mutta kun kiittelemään lähdin niin nostan kiitoksen arvoisiksi kaksi muutakin kommentoijaa: Tapio_O_Nevan ja Dr. Schmidtin. Älkää vaivautuko.
Kiitän kiitoksista, vaikka täytyy sanoa, että silloin kun kirjoitin 2-4 sivun juttuja niin, että asiasta kanneltiin toimitukselle, oli sisällössä jotain ehkä enemmän asiaa.
Valitettavasti tämä aika iskee tajuntaan niin, että myös mielipiteiden pitäisi olla valmiiksi clichéillä maustettuja ennakkoluuloja.
On tärkeää tuoda asiaan myös se toinen näkökulma, miksi ei kolmaskin. Ajatteleminen on liikuntaa, koska siitä seuraa aivovoimistelua. Näin voidaan taistella kansanterveyden tasolla kalkkeutumista vastaan. Se on yhtä tärkeää kuin sauvakävely.
Jotenkin tuntuu, että ehkä myös elitismi tarvitsisi tukijoita. Muutoin käy niin, että kansallisooppera joutuu vaikeuksiin ja ainoaksi kansalliskulttuurin muodoksi jää oluteltta ja jokin kääretoiminta urheilun nimissä.
Toisaalta on vaikea ryhtyä samaan aikaan itse elitistiksi ja puolustaa rahvaan oikeuksian yksityisyyden suojaan, demokratiaan ja vaikuttamiseen.
Ehdottaisin teemoiksi:
- Suomen kuntien hallintovalitukset ja omaperäiset kunnanvaltuutetut ja kaupunginvaltuutetut. Näin oikeastaan paljatuisi glorifioitujen kuntaliitosten takaan alueellisten vähemmistöjen sorto
- Kummalliset keksijät: tarvitaan läänintaitelija-apurahan lisäksi myös lääninkeksijän apurahoja
- hyvää tarkoittavien kylähullujen esittely (siitä, mihin Karpolla on asiaa jäi)
- oikeusministeriön lainsäädäntöhankkeiden epäpätevyys ja eduskunnan valtiokuntien kykenemättömyys tarkastaa lakeja käsittelyssä. Lisäksi oikeusministerin kyvyttömyys hoitaa hallinnonalaansa ja vaalisalaisuuden suoja sähköisessä äänestämisessä
- energiainnovaatiot (uudet sähköautot, vaihtoehtoiset polttoaineet, liikenteen parempi suunnittelu tietokoneohjauksella jne.)
Mielenkiintoisi aiheita on vaikka kuinka paljon, vaikka varmimpia ovat pornouutiset, Karjalan palauttaminen, Venäjän pelko jne. jne.
Boris M:n kirjoitus oli mielenkiintoinen, vaikka täytyy myöntää, että sen lopullinen tarkoitusperä jäi aukeamatta. Oliko tarkoitus vain esitellä Bourdieun ajatuksia vai myös ottaa kantaa niiden puolesta tai ehkä voimakkaasti jopa niitä vastaan tai jotain ihan muuta. Kirjoituksen tarkoitusperästä riippumatta voi esitettyjä väitteitä mielestäni kuitenkin kommentoida ja arvioida ihan tavallisen ihmisen näkökulmasta.
Kun puhutaan eliitin vaatimuksesta kulttuurillisen ylivoimaisuutensa tunnustamisesta tehdään ajatusmalleja, joissa ei ole kestävää pohjaa. Niin sanottuun eliittiin pääseminen voi perustua hyvin moneen syyhyyn, jotka eivät välttämättä mitenkään korreloi älykyyden tai oppineisuuden kanssa. Eliitin ja älykkyyden välille ei siis voi laittaa yhtäläisyysmerkkejä.
Aikoinaan aatelisto piti vain itseään pätevänä kaikkiin valtion virkoihin. Vain papistolla oli jonkinlainen mahdollisuus aateliston asemaa horjuttaa. Kuten kaikki tietävät aateliston taustalla oli useimmiten esi-isien osoittama soturikunto ja sitä kautta hankittu valta ja verotusoikeus, mikä kertoo enemmänkin agressiivisuudesta ja hallinto-osaamisesta kuin taiteellisuudesta tai edes sen ymmärtämisestä. Viimeistän Ranskan vallankumouksen jälkeen tuli selväksi, että johtavissa asemissa voi olla myös muitakin kuin aatelisia ja he voivat olla huomattavasti oppineempia kuin mitä aatelisto on. Totuus myös taiteiden osalta monesti jo ammoisista ajoista alkaen on ollut, että varsinaisten taiteilijoiden huippujen taustat ovat hyvin moninaiset. Mesenaatit ovat voineet olla aatelisia, äveriäitä porvareita jne.. Taiteellisen lahjakkuuden kanssa mesenaattina toimimisella ei välttämättä ole mitään tekemistä. Usein joskaan ei aina, mesenaatti on pyrkinyt enemmänkin paistattelemaan varsinaisen taitelijan sädekehän suojissa.
Koko sana eliitti valitettavasti haiskahtaa tällaisen tavallisen sukankuluttajan korvassa. Eri yhteiskunnissa luokkanousemiseen on ollut hyvin erilaiset edellytykset. Ranskalaisesta näkökulmasta Suomessa ei ehkä eliittiä ole olemassakaan.
Suomen nykyinen eliitti on hyvin pitkälti vain yhden tai muutaman sukupolven ikäistä ja esivanhemmat ovat olleet tavallisia itseellisiä talonpoikia. Siitä huolimatta en usko, että keskimäärin suomalaisilla taiteilijoilla olivatpa he miltä alalta tahansa olisi välttämättä mitään hävettävää vertailussa ulkomailla. Heitä tulisi kuitenkin vertailla niin, että huomioitaisiin myös se väestöpohja, josta he ponnistavat eteenpäin. Yli miljardista Kiinalaisesta löytyy varmasti monin kertainen määrä vähintään yhtä lahjakkaita laulajia oopperan solisteiksi tai kuoroon, mitä meillä Suomessa on, mutta heillä on voitettavanaan runsaasti enemmän haasteita, jotta saavuttaisivat vastaavan suhteellisen aseman maailmalla. Suomen uskomaton koulutusjärjestelmä toimii myös taiteilijoiden eteenpäin viejänä.
Taiteen tekijöiden ja sen kuluttajien asemaan on keskeisesti vaikuttanut suomalainen koulujärjestelmä ja sen kyky kaivaa esille lahjakkuudet laajemmin kuin monessa muussa maassa. Täällä ihan oikeasti tukkijätkän tyttärestä on voinut tulla lääkäri, joka kuuntelee antaumuksella oopperaa, vaikka hänen isänsä ei ole siellä koskaan edes käynyt. Tuo tukkijätkä ei perinnöllisyystieteiden mukaan ole kovin helpolla voinut olla mikään täysidiootti, vaikka yhtäläisyysmerkkejä vanhemman ja lapsen älykkyyden välille ei voidakaan vetää. Toisaalta jos asian kääntää päälaelleen niin voisiko eliitissä perimän muodostuminen olla jotenkin eri tavalla tapahtuvaa kuin alemmissa sosiaaliluokissa. Voitaisiinko edes teoriassa leikitellä ajatuksella, että eliitissä älykkyys aina siirtyy, mutta alemmissa yhteiskuntaluokissa ei. Olisiko idiotismin osalta silloin tehtävä sama johtopäätös. Siis kumman osalta? Jokainen saa valita haluamansa ryhmän.
Koska yhteiskuntaluokkaharppauksia on tehty Suomessa runsain mitoin erityisesti 60-luvulla, mutta runsaasti myös vielä nykyisinkin, niin jättäisin itsensä eliittiin nostavat ja sitä korostamaan pyrkivät lähinnä kukkopoikien ryhmään kuuluviksi. Taiteen ymmärtämisessä ja siitä nauttimisessa ei ole mitään pahaa, mutta kanssaihmisten luokittelemisessa rahvaaksi ja typeriksi sitä vastoin on kysymys enemmän omasta egosta ja turhamaisuudesta kuin kyvystä todella saada taiteesta omakohtainen nautinto. Eihän voi olla niin, että oma taidenautinto olisi kiinni siitä, kuinka monelta jonkin asian ymmärtäminen tai nauttiminen ei onnistu.
Boris kirjoittaa "Samoin yläluokan käytös, Nietzschen kuvailemat "aristokraattisen hitaat eleet, ylemmyyden tuntomerkit".
Oooperassa voi nähdä tätä kaikkea."
Tuossa herra Boris siirtää aristokraattiset elkeet oopperaan jne mutta ei tajua että siirtämällä ne elkeet oopperaan js siitä nauttijoihin tekee itse aristokraattisen ylemmyydeneleen.
Kysymys kuuluukin mitkä ovat rahvaan aristokraattiset ylemmyyttä osoittavat elkeet - sekö että jos ei ymmärrä eikä halua ymmärtää oopperasta ja korkeakulttuurista mitään niin alkaa luetella oopperan lämpiön viinahyllystöä ja sen ympäristön ilmiöitä tottakai niin "totuudenmuakisesti" kuin voi.
Pitäisi käsittää että jos luokkajako on yhteen suuntaan niin se on myös toiseen suuntaan. ja mitä sellainen luokkajako hyödyttää. Ei mitään muuta kuin itse hankittua tyhmyyttä.
Ooppera on kuin aikuisten harrastamaa lasten lääkärileikkiä.Siis jotain jota ei oikeasti ole olemassakaan,koska aikuinen ei voi enää palata lapseksi.Siksi sen ylläpito niin paljon maksaakin,koska ei ole tarkkaa tietoa mistä maksetaan.Laskuja vaan tulee.
lyhyessä ajassa uudesta suomesta on kehittynyt keskustelukulttuurina vähän sama kuin on kertomus tunnetussa rockklassikossa Hotel California
huomaatteko - tiedän ja tunnen jotain kevyessäkin musiikista ja tykkäänkin monista bisieistä - päinvastoin kuin teistä moni vastaavasti ei tiedä klassisesta musiikista mitään ja oopperastakin sen verran että siellä lauletaan ja että siellä on sellainen paikka kuin alkoholintuoksuinen lämpiö
On todella moukkamaista yhdistää viina ja ooppera.Ellei usko jaksavansa nauttia puoliajan jälkeisestä toisesta osiosta niin kipinkapin omaan kulmakrouviin kertomaan kavereille mistä helvetistä on juuri pelastautunut ja sen kunniaksi tarjota kierros kaikille.Näin saadaan lisää oopperan ystäviä !
että siihen hotelliin jää mystikot koska sen hotellin luonne on mystiikka mutta tieteellisesti ajattelevat eivät jää koska nimenomaan se toinen jalka aina jonkun todennettavaksi mahdollistavan hypoteesin päällä on se jolla mystiikasta ja hotellista vapautuu
siis jos ihminen toteaa että ei ole nyt keinoa millä tietää onko joku totta tai ei niin silloin on juuttunut mystiikan hotelliin - ja siitä pääsee sillä että kaivaa esille kysymysken sitten toisen joka on testattavissa onko se totta vai ei
tässä mielessä uskonnosta ei kannata edes alkaa keskustelemaan
us:n hotel california pyörii valtaosin niiden ihmisten varassa joilla asenne asioihin on mystiikan tapaan uskonvarainen - kuten hotel californian sanoissa sanotaan "but they just can´t kill the beast" eli sitä petoa masteria joka hallitsee hommaa - mutta avain ulos on tieteellinen ajattelu ulos mystisten uskomusten noidankehästä
summa summarum - joillakin ihmisillä ja voisi sanoa useimmilla on taipumus mystiseen uskonvaraiseen ajatteluun ja sitten joillakin kutsumus ruveta ratsastelemaan sillä - se tavallaan on ja vaikuttaa luonnolliselta mutta se on typerää koska se ei johda mihinkään
eräs sanoi mulle kerran että manipuloijan tapainen peluri putoaa aina jaloilleen - johon minä vastasin - mutta aina samaan paikkaan
siinä on ongelman ydin - mystiikka ei johda kehittymiseen vaan asuioiden paikalleen juuttumiseen ja ummehtumiseen
Laulusta Hotel California:"...We all are just prisoners here of our own device..."
eli vapaasti suomentaen " me olemme kaikki täällä oman juonemme ( laitteemme, tunnuslauseemme ) vankeja..."
niinpä sanoisi rait - oiskohan tuo suomalaisen median vaiko peräti kaikkien medioitten "Hotel California" - rock-musiikkiklassikon
ilmaisu Platonin luolavertaukselle
niinpä sanoisi taas rait - ovatko mediat silkkaa Platonin luolavertauksen juonta
jussi vaarala
Alunperin ooppera, kuten paljolti muukin musiikki on ollut hallitsijoiden, ruhtinaiden ja kuninkaiden kustantamaa viihdettä kaikelle kansalle, ei ainoastaan hoveille. Sillä sidottiin niin alhaiset kuin ylhäisetkin samojen melodioiden ja säkeiden kautta yhteiseen ajatusmaailmaan.
Italian maaperä on oopperan kehto ja kehittäjä, mutta Ludvig XIV puristi oopperan Ranskassa omanlaisekseen, ehkä enemmän hovin musiikiksi. Tämä musiikinmuoto on myös suurten mullistusten aikoina näyttänyt voimansa. Köyhät, mutta poliittisesti valveutuneet ylioppilaat Milanon oopperan yläparvilla lauloivat äänekkäimmin mukana kun Verdin Nabucco-oopperan esityksessä heprealaisten orjien kuoro esitti Va pensiero-laulun. Laulun sanathan oli suoraan ymmärrettävissä protestiksi itävaltalaista sortajaa vastaan. Omassakin historiassamme löytyy vastaavaa.
Nykyisin eivät hallitsijat enää kustanna tällaista viihdettä, vaan monen vanhanaikaiseksi kokema ooppera saa anella tukea budjettivaroista muiden tukea kaipaavien kera. Suomessa ooppera ei ehkä eläisi markkinatalouden ehdoilla, joten kannatan sen tukemista. Välitettäköön oopperamme esityksiä television kautta tämän vastineeksi mahdollisimman laajalle. Se jota ei kiinnosta, vaihtakoon kanavaa tai menköön kapakkaan.
TV on nykyajan ooppera. Italiassa hallitsija tarjoaa viihdettä kaikelle kansalle omilta kanaviltaan.
Kummatkin lienevät oikeassa.
Veljelläni ja minulla on ainaiset kinat siitä, mitä valtion pitää ja tulisi subventoida. Hän on kulttuurisesti rajoittunut. Ei käy teatterissa, mutta on mielipide siitä kuitenkin. EEEEiiii käy oopperassa, mutta siitä vasta mielipide onkin. Olen hänelle sanonut, että menisi oopperaan, niin saisi saman tien veronpalautuksen.
Kävin syksyllä katsomassa (ja kuuntelemassa) PirAMK:in (eiks noi nykylyhenteet olekin ihania) Don Giovannin (oiva) ja keväälle on liput Kansallisen Isän tyttäreen ja Tampereen oopperan Don Carlosiin, joita innolla odotan.
Enemmän minua huolettaa se, että jos oopperan oletetaan olevan juuri ja juuri Helsingissä elävää kulttuuria, niin mitenkäs muualla??? Olen keskustellut helsinkiläisen kulttuurivaikuttajan kanssa siitä, että hänen mielestään Helsingin ulkopuolella ei oletettavasti kuulu olla mitään, ei ainakaan kulttuuria, Tampere-talo on turhaa törsäämistä, kehä-III ulkopuolella ei ole elämää. Olin pöllämystynyt. Olin olettanut keskustelukumppanini kultturelliksi, mutta että hän oli niin nurkkakuntainen kuin sanoi olevansa, oli todella yllätys minulle. 1/5 kansalaisista elää pääkaupunkiseudulla... se on kuitenkin aika pieni vähemmistö.
Sinun ja veljesi kinaan löytyy helppo ratkaisu. Valtio lopettaa tuet ja jättää rahat omaan käyttöönne, jolloin kumpikin saa sitä mitä haluaa. Toinen voi ostaa sisäfilettä ja toinen makkaraa. Eikä toinen joudu kustantamaan toisen kalliimpia eväitä.
"Yhteiskunnassamme kaikki kulttuuritarjonta ei voi olla markkinavoimien armoilla. Muuten liu’umme kohti laskelmoitua viihdekulttuuria, jossa ainoa kriteeri on voiton maksimointi."
Mitä muuta se on kuin laskelmointia kun esitetään satoja vuosia vanhoja kappaleita uudestaan ja uudestaan. Taiteen pitäisi olla uudistaja ja tulevaisuutta luotaava.
Tieteessä yritetään tutkia uutta ja tuntematonta. Niin pitäisi taiteessakin. Se vaan ei sovi oopperaan mikä on ultrataantumuksellista.
Kun Mozartin Don Giovannissa Don Giovanni kohtaa kohtalonsa patsaskohtauksessa, tai kun Verdin Rigoletossa hovinarrin ylemmyys muuttuu kauhuksi kun huomaa tyttärensä olevan isäntäsä hyväksikäyttämänä ja joutuu hoviväen pilkkaajan roolista sen vallan ja nöyryytyksen kohteeksi kun hoviväki ei päästä häntä yväksikäyttöä estämään, tai kun Verdin Don Carloksessa kuningas ja kirkon valtias - järeät bassot järeimmästä päästä - kohtaavat ja ottavat tavallaan yhteen vallan huipulla, niin siinä on kaikkea muuta kuin käytöstä poistettua kulunutta
kulttuuria.
Ehei - siinä on valtaisia elämän ikuisuusteemoja oopperan draaman muotoon komeasti puettuna. Ja näitä teemoja ja isoja asioita oopperat ovat täynnä.
Mihin ovat tuollaiset ikuiset isot teemat rakkaudesta sotaan, valtaan, iloihin, traagisuuteen jne koskaan mistään kulttuurista hävinneet - ei minnekään. Kysymys ei olekaan siitä että vanhoja kunnon klassikoita edes pitäisi yrittää painaa unholaan - ehei - kyse uudistumisen kannalta on enemmänkin siitä kuka pystyy kirjoittamaan sellaisen libreton ja kuka sellaisen oopperan että se astuu suurten kysymysten käsittelyn suurten klassikoiden sarjaan. Tässä suhteessa kaikki se raha joka haaskataan nykyviihteen valtaosin totaaliseen skeidaan on aivan täysin siitä pois että voitaisiin suuria teoksia oopperankins saralla tavoitella. Ihan syntyy vaikutelma että nykykulttuurin suurin ansio onkin että mitä typerämpää ja sisällöllis-historiallissti latteampaa teet niin sitä suositumpi olet sivistymättöneistön ja myös median antaman esityspaikan ja rahoituksen muodossa.
Ja lyön vaikka vetoa että valtaosa oopperaa vastustaneesta sivistymättöneistöstä ei edes tiennyt oopperoissa sellaisia jätti-ikuisia jättiteemoja olevankaan. Noin kauas on suuren sivistymättöneistömassan a. tietoisuus b. kyky ja c. motivaatio havaita tuollaisia isoja asioita kadonnut. Kun se sitten vielä nahistuu lopulta sille asteelle että ilmeisen älykäs ihminen ihan julkilausuu löytävänsä oopperasta vain sen lämpiön ja viinapullojen etiketit niin yhdestä asiasta saa olla varma - poliittiset päättäjät saavat jumakeuta olla tosi huolissaan tämän sivistymättöneistön henkisestä tasosta. Ja saman tien koko kansan yleisestä älyllisestäkin tasosta - varmaa kun on että tuossa itsekehitetyssä älykääpiösarjassa kun ihminen mieltään paijaa niin sillä on aivan varmasti älyllisen kapasiteetinkin laskuun johtavia seurauksia. Puhumattakaan emotionaalisesta latteudesta - ja siitä että se emotionaalisuus kytketään vain omaan napaan - oikein ultratyperään tyyliin.
Lisäksi - jos me kuuntelemme vaikka suomalaista viihdemusiikkia tai jonkun suositunkin laulajan laulamista ja yleistä emotionaalisuuden ja ilmaisun kaarta niin sehän on niin saman kaavan ja saman usein sentimentaalisen - lue: emotionaalisesti itsekeskeisen omanapaisen - kaavan toistoa että yhdestä biisistä tietää mitä loput 120 biisiä seuraavat 20 vuotta ovat. Mikään kun ei ole niin konservatiivista kuin viihde. Kuten sen eräs lippulaiva Hollywood - voi suorastaan alkaa luetella elokuvan alkaessa miten nyt kuvakulma muuttuu, miten äänimaisemaa käsitellään, millaisia tyyppeja seuraavaksi marssitetaan esiin ja miten tämä ns tumpelodraama sitten lopulta päättyy. Mitä uutta sillä rintamalla on tapahtunut vuosikymmeniin - ei mitään - ja rahaa on palannut paikallaan tallomiseen miljardeja.
Ja sitten meillä luovan säveltaiteen puolella naristaan tuhansien eurojen hukkaan heitetystä rahasta että voitaisiin saada aikaan jotain kulttuurista pysyvää arvoa vuosisadoiksi jopa. Vielä tolloille lopulliseksi pöydän kahtia paukauttavaksi argumentiksi sanottakoon että ainoa suomalainen joka tullaan tuntemaan - ja huom: rakastamaan - vuosisatojen päähän on Jean Sibelius.
Jussi Vaarala
"Tässä suhteessa kaikki se raha joka haaskataan nykyviihteen valtaosin totaaliseen skeidaan on aivan täysin siitä pois että voitaisiin suuria teoksia oopperankins saralla tavoitella. "
Väärin. Rahalla ei luoda suurteoksia - ei millään taiteen saralla. Siihen vaaditaan luovuutta, neroutta, hulluutta eikä kärsimyskään näyttäisi olevan pahasta. Suurin osa kuolemattomista taiteilijoista on elänyt ja kuollut kurjuudessa. Mainitse yksikin verorahoilla elävä apurahataiteilija, joka pääsee edes lähelle antiikista romantiikkaan vaikuttaneita suuruuksia. Saat lisäpisteitä jokaisesta mainitusta nimestä.
".. oopperaa vastustaneesta sivistymättöneistöstä .."
Kaikki, jotka eivät pidä siitä, mistä sinä pidät, ovat sivistymättöneistöä? Tämän tasoisen mielipiteen esittäjän on syytä katsoa peiliin. Mutta sinähän sen sanoit jo aivan itse: "emotionaalisuus kytketään vain omaan napaan"
Kun teknokraatit ovat pääsyypäitä ilmastonmuutokseen niin jotta he keksisivät kunnon ratkaisuja ilmastonmuutoksen reilaan saattamiseksi niin ehdotan insinöörien palkkaan 90 % palkanalennusta.
Siinä sitä onkin kurjuutta motivoimaan kunnon innovaatioita - se kurjuus joka seuraa maailmalle jos et onnistu innovoimaan ja se kurjuus minkä itsellesi ja perheellesi tuotat jos et onnistu innovoimaan saadaksesi siitä palkkaa.
Sivistyneistöä on se joka tuntee ja hyväksyy koko kulttuurin kirjon ylhäältä alas ja sivistymättöneistöä se joka ei tunne kulttuurin skaalaa eikä hyväksy sitä osaa mitä ei tunne ja mistä ei pidä. Siis kyse ei ole pitämisestä vaan tietämisestä ja hyväksymisestä.
Minä en ole ollut leikkaamassa kulttuuritoiminnan alhaisempia tasoja vaikka en niitä arvostakaan mutta sinä ja kaltaisesi - jolta varmaan muukalaisvihakin ynnä muu vastaava onnistuu luontevasti - haluatte kipata kulttuurin kehittyneemmän pään vege - koska ette sitä ymmärrä ettekä ole kehittyneet sivistyksessä sinne asti.
Sinun katsantosi on auttamattoman kapea ja yksinkertainen - ei yhteiskunta ja etenkään kulttuuri ole niin yksinkertainen kuin se naama joka peilistäsi katsoo sinua silmästä silmään.
Kaikkien verorahoilla loisivien insinöörien palkat voidaan alentaa 90 %, mielummin 100 %. Kaikki sosialistiselta järjestelmältä palkkaa nauttivat ovat rikollisjärjestön jäseniä. Kaikki sen kanssa yhteistyötä tekevät ovat sen rikoskumppaneita.
Sen sijaan vapaaehtoisissa yhteisöissä työskentelevien palkka ei kuulu muille. Sama koskee taiteilijoita. On aivan sama, millaista palkkaa taiteilija nauttii, kunhan sitä ei rahoiteta väkivalloin aseella uhaten.
Mikään perustelu ei tee taiteilijoista sellaista etuoikeutettujen joukkoa, jota toisten pitäisi automaattisesti ruokkia. Taiteilija hankkikoon leipänsä vapailta markkinoilta, siinä missä kuka tahansa muukin.
"Sivistyneistöä on se joka tuntee ja hyväksyy koko kulttuurin kirjon ylhäältä alas"
Heh heh. Mitä jos sivistyneistöä onkin se, joka tuntee eksaktit tieteet ylhäältä alas? Minä en väitä niin. Se oli vain retorinen kysymys, jonka tarkoitus on osoittaa sammakkosi mielettömyys.
Jatka vain peiliin katsomista.
" mutta sinä ja kaltaisesi - jolta varmaan muukalaisvihakin ynnä muu vastaava onnistuu luontevasti"
Etkö parempaan pysty?
Ei ole enää kyse siitä ettenkö parempaan pysty vaan siitä etten alempaan pysty ulottuakseni niin alas kun asenteesi ja ajatusmaailmasi tuossa kommentissasi paljastuu.
Minä olen aivan tahallani koettanut puhua tyhmyyden ja keskinkertaisuuden tyrannian tasolle sillä kielellä jota se ymmärtää - mutta sinun kanssasi en alempaan pysty enkä edes yritä. Sinun kanssasi ei kaiketi kannata edes keskustella.
Mutta se ei poista sitä päämäärää että tyhmyyden, keskinkertaisuuden ja yleisen sivistymättöneistön tyrannialle tehdään vastapainoa - muidenkin kuin minun puolesta. You will see.....
"Ei ole enää kyse siitä ettenkö parempaan pysty vaan.."
Eikö taiteilija tunnista ironiaa?
"Mutta se ei poista sitä päämäärää että tyhmyyden, keskinkertaisuuden ja yleisen sivistymättöneistön tyrannialle tehdään vastapainoa"
Mikäs siinä, mutta sopisiko ettei herra sivistyneistön ylivoimaisesti älykkäin, luovin ja tuottelian mestari vaatisi valtiota osoittelemaan minua aseella vastineeksi häikäisevistä urotöistään, vaan tekisi sellaista vastapainoa, millä tienaa perheelleen elannon jollain muulla tavalla. Kuten myymällä mestariteoksiaan tähtitieteelliseen hintaan toisille sivistyneistön jäsenille, jotka niitä osaavat arvostaa.
Uskomatonta, että vielä löytyy ihmisiä, jotka eivät ymmärrä valtion tomintamekanismeja. Ja vielä sivistyneistöstä.
Jätä verosi maksamatta ja kieltäydy yhteistyöstä valtion verokoirien tulessa ryöstöretkelleen. Voit vielä varmuuden vuoksi lukita ovesi ja kertoa heille, etteivät ole tervetulleita. Jos haluat lisätä panoksia, niin kerro, ettet aio sallia kenenkään murtautuvan kotiisi.
Luulen, että myös sinulle selviää hyvin nopeasti verojen luonne. Valtio on valmis tappamaan yhden sentin tähden. Valtio siis laittaa aseen ohimollesi kerätessään veroja.
Kaikkien lakien takana on aseellinen uhka.
siis kun et käy peruskoulua niin et halua maksaa siitä
( koetetaanpas tämän veijarin kanssa eläytymislinjaa )
ja olisin laittanut lapsenikin aikoinaan yksityiskouluun, jos valtio ei olisi monopolisoinut koulutusta kasvattaakseen lapsista nöyriä valtaeliitin palvelijoita.
Mutta älä vielä innostu, olen maksanut sen verran veroja, että olen varmasti maksanut lasteni koulutuksen. Ja muut surkeat julkiset palvelut siinä sivussa, vaikka niitä ei ole juuri tullut käytettyä.
Runsasta kuntien tukea nauttivia "yksityisiä" Steiner-kouluja on. Miksi et pannut tenaviasi sinne henkistymään?
laiska eikä viittiny irrottautua kultarahansa kiillottamisesta
by the way - kulta taitaa olla kaikista heikoin sijoitus noin jalostusasteen näkökulmasta - ja raha typeristä typerin kapistus jos sitä ei osa arvokkaiksi arvoiksi muuttaa
jotenkin kuulostaa roope ankka-syndroomalta
että saamme nauttia neroudestasi ja henkisestä kypsyydestäsi. Tuokin kommenttisi oli tasolla, johon sivistymättöneistö ei ikinä pääse.
Mutta en usko henkimaailman juttuihin, enkä halua, että lapsenikaan olisi niihin aivopesty.
Vapaassa koulusysteemissä olisin etsinyt koulun, joka on vapaa poliittisesta ja uskonnolliseta aivopesusta, sekä muista henkimaailman touhuista. Olisin valinnut koulun, joka löytää lapsen lahjat ja yksilöllisesti keskittyy niihin, unohtamatta tietysti muitakaan elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja.
Lapset, jotka ovat steiner-koulussa, ovat pois kunnan koulujen budjetista, joten on se tietysti tasapuolista, että se raha siirtyy steinerille. Jos tästä sosialismista ei päästä eroon kirveelläkään, niin koulusetelisysteemi olisi kuitenkin huomattava parannus nykytilaan.
"Ehei - siinä on valtaisia elämän ikuisuusteemoja oopperan draaman muotoon komeasti puettuna. Ja näitä teemoja ja isoja asioita oopperat ovat täynnä."
Ai niin, kyllähän korkeakultturikin uudistuu. Karita Mattilakin esittelia paria "ikuisuusteemaa" Salomena - ennätystyytyväiselle yleisölle joka sai kiksejä vissiin muustakin kuin lauluäänestä.
Kuka on tuo vanha hysteerinen nainen? Eikös Salome ollut nuori nainen? Missä on Johannes Kastajan lautasella tarjoiltu pää? Mikä takaa, että ennen Hollywoodin keksimistä tanssiminen oli tittytainmentia? Ei kait sellaista ole koskaan Lähi-idässä ollutkaan. Eihän?
http://fi.yle.mobi/uutiset/talous/ns-yduu-3-502556
Karita Mattilaa kannatetaan presidentiksi.
Onhan se osaava, reipas ja nätti mutta mutta...
"Melkein joka viides saattaisi antaa äänensä kansainvälisten oopperasalien tähtisopraanolle Karita Mattilalle. Liki yhtä moni voisi ehkä piirtää äänestyslippuun rauhannobelistin, entisen presidentin Martti Ahtisaaren..."
olisiko jo aika lopettaa galluppien teko. Alkavat nuo tulokset huolestuttaa kansanvallan tulevaisuutta kun ajattelee.
En usko, että minulla on tarkoitusperiä (joita nimimerkki Appi ihmetteli), tai jos on, en itse niitä huomaa.
Sen sijaan huomaan, että haluan oikaista monen tänne kirjoittavan mielipiteitä.
Yleensä minua ei siitä kiitetä, ja sen ymmärrän hyvin.
Bourdieu, tämän hetken ehkä tunnetuin sosiologi, tunsi omalla kohdallaan läheisesti nämä eliitin ja alaluokan erot, jotka ovat myös suomalaisille selittämättä selviä.
Ooppera on eliittitaidetta. Vain sen syntymaassa Italiassa sitä voidaan pitää jossain määrin populaarina, kansan rakastamana.
Musikaalisuus on oikeastaan harvinainen luonnonlahja, vaikka ei uskoisi kun kuulee miten musiikki täyttää tänä päivänä kaikki kodit ja julkiset tilat.
Oopperaa en ole kuunnellut vielä kertaakaan tavaratalossa, ja siitä lienee lupa päätellä, että siitä pitävät vain harvat ja valitut, toisin sanoen eliitti.
Noin ihan vain ilman tarkoitusperiä sanottuna.
Itse olen hieman kyllästynyt moneen oopperaan. En musiikkiin niissä parhaimmissa, vaan kaavamaiseen ja vanhaan tai tökerön osoittelevasti ajanmukaistettuun esitykseen, sitä alempaa yleisöä miellyttämään tarkoitettuihin maneeereihin.
Hämmästyksekseni olen huomannut, että minua on yhä enemmän alkanut viehättää Wagner - ne Hitlerin mielioopperat.
Viimeksi mietin kuultuani Isolden lemmenkuolon, mitä Hitler on mahtanut ajatella sitä kuunnellessaan.
Musikaalisuus ei ole kiinni omaisuudesta ja yhteiskunnallisesta asemasta. Jos musiikin ymmärtäminen nostaa eliittiin, niin silloin siihen voi kuulua myös köyhä keppi kerjäläinen.
Eri taiteen aloja ei voida myöskään laittaa arvojärjestykseen. Aivan yhtä arvostetavaa on kirjallinen tai kuvataiteellinen lahjakkuus. Myöskään niissä tuloerot eivät määritä lahjakkuutta tai näiden taiteiden ymmärtämistä.
Se että yhteiskunnallinen asema ja taiteiden ymmärtäminen kytketään toisiinsa on kukkoilua eikä vastaa totuutta.
Hyvin mustavalkoinen, provosoitunut teksti jossa faktat ja fiktio, tunne ja järki sekoittuvat kauheaksi pullamössöksi. Tähän ei kannata kuitenkaan alkaa kommentoimaan tätä sen enempää. Tietynlaisten ihmisten kanssa keskustelu on aivan ajan haaskausta. Niillä kun joko kyvyt tai halut ei riitä ymmärtämiseen.
Lilli Paasikiven kosiskelematon puolustuspuheenvuoro oopperan tuesta sai kaikki ne liikkeelle joiden mielestä vain kannattava ( voittoa tuottava) taide on sallittua. Muistaakseni Kaivarin ilmaiskonserteissa ei ole esitetty vielä yhtään oopperaa vaikka ilmainen kyllä siinäkin tarkoittaa, että verovaroilla. Siis myös rock vaatii verorahoja.
Kaikki taide on sallittua. Kukaan ei ole kieltämässä taidetta. Taiteilija voi itse valita tekeekö taidetta, jolla on markkinoita vai taidetta, jota vain "sivistyneistö" ymmärtää.
Rock ei vaadi verorahoja. Vain sosialistit vaativat.
rock-musiikin radio- yms kanavat maksullisiksi kaupallisia kanavia myöten niin kyllä rokin ystävät äkkiä tajuaa miten paljon yhteiskunta tukee rokkia - ja se tajuaminen tulee sen kautta että joka ainoa kuultu minuutti radiosta tms pitää ihan itte maksaa omasta lompakosta kuten kaikki kaivarin konsertitkin
siinä tulee kunnon peruskoulu sille miten populaari-, viihde- ja rock-musiikki elää täsmälleen vielä enemmän verorahojen siivellä kuin klassinen musiikki
" ihan itte maksaa omasta lompakosta"
Vai, että ihan omasta lompakosta joutuu maksamaan? Ei siis voi ottaa toisen lompakosta?
Se on aina tiedetty, että sosialistit ovat varkaita. Hyvä, että sen itsekin tiedostatte.
Havahduin musiikkiin jo 7- tai 8-vuotiaana. Ostin silloin viikkorahoilla jazz-levyjä (78rpm) läheisestä musiikkikaupasta. Sitten tuli Elvis ja Elviksen jälkeen rautalanka, rautalangan jälkeen Beatles ja pian jo Jimi Hendrix. Yleisradio yritti sitkeästi tuputtaa kansalle klassista musiikkia ja niin minäkin jouduin kuuntelemaan tuntikausia tiesmitä Iltatuulenviestiä vain saadakseni kuulla vaikkapa The Shadowsin Apachen.
Tuputusta ei enää ole Ylen taholta mutta sitä minä tässä keskustelussa ihmettelen kuinka kommentaattorit ovat itsensä lumoissa: minun makuni on se ainoa oikea ja muut ovat sivistymätöntä sekulisakkia!
En käy oopperassa, en katso BigBrotheria enkä Idolsia, mutta tiedän että kaikki nuo ovat joillekin tarpeellisia, usein matkalla kohti suurempaa sivistystä, jalompaa luontoa, suvaitsevaisempaa maailmankuvaa.
Mistähän se johtuu että joka ikisen asian ympärille syntyy tällainen besserwisser-piiri. Punaviinin ympärille, oluenkin ympärille, sikaarien ympärille, oopperan ympärille. Piiriin pääsee vain jos tietää kuinka pikkusormea pidetään viinihörppyä otettaessa jne.
Minä kuuntelen Elvistä ja rautalankaa ja 60-lukua ja Leonard Cohenia koska pidän niistä. Muut kuunnelkoot sellaista musiikkia mistä itse pitävät. Antakaamme kaikkien kukkien kukkia niinkuin hippiaikoina sanottiin.
Arvasin että obscura on toimituksen leivissä - yrittää suitsia nyt diplomaattisesti keskustelun loppumaan puheenjohtajan roolista - nyt kun klassisen musiikin ja oopperan kannattajat ovat lähteneet vastahyökkäykseen ja päässeet sivistymättöneistön asemiin ja juoksuhautoihin saakka.
No suitsittakoon minun puolesta keskustelu loppuun - tulihan tuossa aiheesta asiaa puolin ja toisin ja vähän kolmanninkin.
Ja se asia eritoten - että ei ole mikään itsestäänselvyys enää että sivistyneistö pidättäytyy sivistyneeseen seuranpitoon sivistymättöneistön sivistymättömiä hyökkäyksiä vastaan. Niin että saattaa tulla takaisin ihan sivistymättöneistön omalla kielellä - sellaista se on.
Ja jännä käsite lipsahti kehiin - sivistymättöneistö - jännä sikäli että se käsitteenä kytkee entisen rahvaan sivistyksen käsitteen piiriin. Ehkäpä sellaisen käsitteen mahdollistaman vuorovaikutuksen kautta kumpikin osapuoli joutuu korjaamaan käsityksiään - ollakseni diplomaattinen - tämän kerran :)
Sivistymättöneistö tuntuu joukkovoimallaan ja ostovoimallaan sekä veronmaksukyvyllään olevan voimakkaampi osapuoli kuin harvalukuinen humanistinen sivistyneistö.
Sivistymättöneistössä on voimaa!
Tieteen ja taiteen 100 parasta viimeisen 300 vuoden aikana hakkaa voimassa koko Euroopan nykyisen asukkaiden voiman.
Ajattele nyt vähän.
Ja joku Jeesus hakkaa voimallaan puolet maapallon nykyväestöstä jne jne.
Toisin sanoen - joukkovoima ei koskaan pärjää loppujen lopuksi edes yhden ainoan yksilön voimalle kun se yksilö on....no jääköön muiden mietittäväksi.
Niin se on - hyvä tieteellinen tai taiteellinen innovaatio ja laumat lampaina perässä.
Mihin kaikkivoipainen sivistyneistö tarvitsee sivistymättöneistöä?
Illuusio särkyy sillä hetkellä, kun sivistyneistö työntää kätensä sivistymättöneistön taskuihin.
tarvitset sitä ongelmaa että tunnet aina jonkun työntävän käden taskuihisi
mutta se ei ole muiden ongelma eikä se muille kelpaa edes elämänkatsomukseksi
ps. älä ota paljon rahaa taskuihin ku sut pannaan arkkuun - sun pitää laittaa testamenttiin että taskuihin ei sitten laiteta rahaa kun sut haudataan - tai teettää puku jossa ei oo taskuja ollenkaan
Sinun ongelmasi näyttää olevan se, etteivät toiset halua kustantaa pikku puuhasteluasi kovasta meuhkaamisestasi huolimatta. Ei sen huomaamiseen sen kummempia tuntemuksia tarvita.
Minullakin on monia harrastuksia. Haluaisitko vastavuoroisesti maksella niitä?
Elämänkatsomukseni on toisen kehon ja omaisuuden kunnioittaminen ja ymmärrän hyvin, ettei se kelpaa varkaiden elämänkatsomukseksi.
Muuten - olen sitä mieltä että kansanedustaja Kasvi on erotettava Oopperan hallintoneuvostosta sillä hän ajoi tekijänoikeusasiassa linjaa joka tähtäsi entisestään luovan säveltaiteen tekijöiden kurjistamiseen taloudellisesti kuluttajien vapauden kustannuksella.
Kasvin nimittäminen Oopperan hallintoneuvostoon oli paitsi nimityksen tehneiltä paha käsityskyvyn virhe niin myös häpäisevää luovaa säveltaidetta kohtaan - jonka varassa ensisijaisesti sentään suomalainen oopperakin tulee nousemaan maailmanlavoille. Ja siihen nähden luovan säveltaiteen periaatteellinen päälletalloja kaikesta vähiten kuuluu Suomen Kansallisoopperan hallintoneuvostoon.
Jussi Vaarala
Jos oopperan taso sillä nousee ja kustannukset laskevat,niin mikä ettei.Kannatetaan !
Uusi lengenda on syntynyt. Enää ei tarvitse ison miehen pitää poninhäntää...
Havaitsen keveää suhtautumista Kasvin erottamisasiaan ja se ei yllätä.
Miksi ei. Siksi että läpikotaisin luovana ihmisenä olen saanut huomata - te muut ei-luovat suomalaiset olette luovuuden pummi- ja loiskansaa joka ei anna arvoa sen enempää luovuudelle kuin luoville ihmisillekään. Sellainen asenne täälläkin lainehtii valtoimenaan.
Siksipä aina ja kaikessa etenkin Kasvin tapaiset oikein poliittista kannatusta luovuusloisimisella hankkineet röyhkeästi sitten kulttuurin hallintoon asettautuvat ihmiset pitää vetää jalustaltaan alas - aina - joka kerta - toistuvastai - niin että siitä joka on ensin esimerkki tulee tapa.
Ja että te tomppelit sivistyisitte tässäkin suhteessa.
Ohessa Jyväskylän yliopiston juttu josta selviää luovuuden rooli nimenomaan siinä paikassa kun pitäisi datasta muokata luovin toimenpitein informaatiota ja tietoa joka on käyttökelpoista - siis vaikkapa nuoteista sävellys, maaleista maalaus, yhteiskunnallisesta tilanteesta kokoava havainto joka on jotain uutta jne. Tuota soolia te ette ymmärrä muuten kuin että ymmärrätte käyttää sitä hyväksenne ja todeta - kuulkaapas herra tai rouva luova, me emme teitä enää tarvitse - ja viedä vieläpä leivänkin suusta kuten tämä kuuluisa sikaylenkatseinen lause kuuluu että kaikki luovuus syntyy kurjuudesta. Tuota asennetta voisi aiheellisesti kutsua luovuusrasistiseksi vaiko peräti -fasistiseksi.
Niin että pankaas laittaen tuon kaavan mukaan käsityksenne ja asenteenne luovuutta kohtaan kuntoon. Se kun voi olla että muutkin luovat ihmiset alkavat teitä röykyttämään allekirjoittaneen tapaan joka suunnasta ja kaikin tavoin. Ja luovuudelle ominaisella tavalla - tullen tupaanne ovesta jonka olemassaolosta ette edes tienneetkään.
Tiedon arvoketju
Suomen kielessä tiedon ja informaation käsitteet ovat jokseenkin hankalia määritellä yksiselitteisesti. Informaatiotutkimuksen piirissä puhutaan tiedon arvoketjusta (Value Chain of Information). Tällöin premissinä on datan jalostuminen informaatioksi ja informaation jalostuminen tiedoksi ihmisten käyttöön ja lopulta viisaudeksi.
Data (Data) on merkkejä tai symboleja. Se on potentiaalista informaatiota, joka voi tulla välityksen kohteeksi.
Informaatio (Information) tulee latinankielisestä sanasta informare (muotoilu; muotoon paneminen). Teknisessä mielessä informaatio on materian muotoilua tai muodon siirtämistä. Informaatio on välitettävänä olevaa tietoa. Se on sekä seurausta informaation tuottajan tietämyksen tavoitteellisesta muokkauksesta että jotakin, jonka pelkkä havaitseminen ei vielä merkitse tulkintaa tai ymmärtämistä. Voidaan sanoa, että informaatio syntyy merkkien (ts. datan) tulkinnasta.
.....
Tieto (Knowledge) syntyy kun informaation vastaanottaja tulkitsee informaation, minkä seurauksena se yhdistyy osaksi hänen tietorakennettaan ja muuttaa sitä.
Tiedon synonyymina tietämys on ihmisellä itsellään tietyllä hetkellä oleva ymmärrys itsestään ja ympäröivästä maailmasta. Taitotieto (Know-How) syntyy kun informaatio johtaa myös toimintaan. Samalla tavoin syntyy osaaminen tai tietäminen (Knowing).
Viisaus (Wisdom) on kyky käyttää tietämystä omassa toiminnassaan. Se on toiminnasta saadun kokemuksen ja osaamisen sekä tiedon ja ymmärryksen summa.
Lilli Paasikivelle hyvästä kolumnista. Keskustelu osoittaa, että monille keskustelijoista kolumni on tosin helmiä sioille!
Minusta tuo oli mainio oivallus ja osoittaa juuri sitä ylenkatsovaa asennetta, mikä sivistyneistöllä on sivistymättöneistöä kohtaan. Ms. Paasikiven kolumni sinänsä oli hyvä.
Sika on herkkä ja hienotunteinen eläin. Suosittelen tutustumaan muutoinkin kuin jauhelihana.
Vain Suomessa voidaan sivistykseen ja elittiin suhtautua tällaisella lapsellisella halveksunnalla. Kommenttini ei liity niinkään oopperan asioihin, vaan tämän "keskustelun" yleiseen sävyyn ja tasoon. Mikä ihme siinä on että ihmisten sivistykselle, taiteellisuudelle, syvälliselle ajattelulle ja laadun tavoittelulle pitää irvailla? Mikä siinä on että miljoona suomalaista katsoo Big Brotheria, ohjelmaa jossa aikuiset ihmiset käyttäytyvät kuin aivottomat eläimet - tai Idolsia jossa kouluttamattomat amatöörit matkivat isoja rocktähtiä laulaen nuotin vierestä kamalalla soundilla? Ja samaan aikaan halveksutaan teatteria, oopperaa, sinfonioita, lähes kaikkea sitä todella ihmeellistä, haastavaa ja upeaa mitä ihmiskunta on saanut aikaan?
Miksi??
"Vain Suomessa voidaan sivistykseen ja elittiin suhtautua tällaisella lapsellisella halveksunnalla."
Se, että korkeakulttuuria halveksutaan, tarkoittaa käytännössä sitä, että Svenska folkpartiet, Kokoomuksen kulttuuritädit sekä kansandemokraatit pysyvät pois yleisurheilun ja muun hyödyllisen tieltä valtion budjetissa.
Yleensäkin Helsingin herrojen epäileminen on kansanvallan edellytys matoisessa Suomessa. Herrojen metkuista saa olla koko ajan varuillaan. Esimerkiksi Yleisradion televisiolujan maksajia jymäytettiin Helsingin kaupungin musiikkitalossa vahvasti. Se ei ole Yleisradion ydintoimintaa.
Edustaa tervettä suomalaista talonpoikaiskulttuuria epäillä korkeakulttuurin edustajia toiselta planeetalta tulleiksi.
Jos suomalaiselle esittää mahdollisuuden toimia joko ylevästi tai alhaisesti niin valtaosa toimii alhaisesti - jos edes ymmärtävät ylevän toiminnan mahdollisuutta.
Mutta jos suomalaiselle opetetaan ylevää - siis sivistystä - niin hän voisi tajutakin ylevää ja jopa toimia niin.
Miksi suomalainen ei tajua ylevästä ja on sivistymätön - syy on erittäin paljon mediassa. Miten - kerron erittäin kuvaavan esimerkin.
Mikä sen helpompaa lehden palstojen täyttöä on kuin valokuva ja mikä sen helpompaa jutun tekoa kun tehdä juttu taidenäyttelystä - sillä lehti saa bonuksena sivistyneen kulturellin leiman. Ja mikä on sen helpompaa juttua tehdä kuin taidenäyttelystä ja taiteesta - kysyt mistä saat aiheet, milloin aloitit maalaamisen jne ja sitten kirjoitat jutussaasi että on punaista ja sinistä ja kukkaa ja taloa jne jne. Mutta - todellinen kansan sivistymättömyyden takaava valtava mediamutta.
Jutuissa ei ole mainintaakaan mistään taidehistoriasta, taidesuuntauksista, pensselinkäytöstä, piirtämisestä, taiteilijan mahdollisista yhteyksistä esikuviinsa tai erilaisten tyylisuuntien näkymisestä hänen maalaamisessaan.
Kun taidenäyttelyarvostelujen palstantäytteet on noin vuosikymmeniä - ja aivan varmasti kieron propagandisista syistä taatakseen massojen moukkamaisuuden ja siten niiden helpon liikuteltavuuden - tehty niin se kertoo vääjäämätöntä kieltää siitä että toimittajat ovat kulttuurisesti aivan sivistymättömiä. Mutta se kertoo myös siitä että noin kaikki paikallinen taiteellinen toiminta on tehty todella paikalliseksi puuhailuksi - ja - historiattomaksi kun mitään paikallista taidetta ei edes pyritä kytkemään taidehistoriaan.
Ja kun ei kytketä taidehistoriaan ja sen suuntauksiin niin mikä on seuraus - tavalliset tavallisia lehtiä lukevat ihmiset eivät tiedä tuon taivaallista mistään Matissesta tai impressionismista tai ekspressionismista jne. Näin media on tehnyt suomalaisen kansan taidekäsityksistä historiattomia. Jota surkeaa peruskuoppatasoista sivistystilannetta täydentää ns virallisten taidekriitikoiden monet taideitsekeskustelusoperrukset joista ei ota selvää erkkikään. No arvata saattaa että suomalainen taidenäyttelyyn mennessään on kuin h moilanen ettei mistään mitään tajua. Muuta kuin että mitä värejä ja onko näköinen vai ei.
Siis kauhea yleinen median luoma sivistysjuopa kansan täysin kehittymättömän taidekäsityksen ja ihme taidekritiikkibimboilussa sopertavien suurten taiteen asiantuntijoittemme välillä.
Tuosta näkökulmasta katsoen ei ole ihme että taidekeskustelu kuulostaa valtaosiltaan tavallisen kansan suusta enemmän suolistovaivoilta kuin miltään muulta.
Ja olen muuten sitä mieltä että saman asiantilan suolisto-oireilua on myös paljolti moni nykytaide ja myös sen suomalainen pyhättö Kiasma. Siis että koko nykytaide on erehtynyt hyppäämään tuohon taiteen historiattomuuden kuiluun jota media on syöttänyt - seurauksella että mikä tahansa käy taiteesta - kuten perunamaa jossain Kaisaniemen puistossa tai rautatieaseman oviaukkoon teipattu pahvi jossa ihmiset osallistuvat taiteen tekemiseen tallomalla jalanjälkensä. Voi helvetti etten sanoisi.
Kun asiantila on samanlainen muuallakin maailmassa niin eipä voi muuta johtopäätöstä tehdä kuin sen että taiteesta yleisesti on tullut historiatonta mikä vaan on taidetta -skeidaa. Ja kaikista haisevimpana skeidana kaiken taiteen skeidan keskellä haisee - media.
Jussi Vaarala
Taiteen historiattomuus johtuu niin taiteilijoiden, rahoittajien kuin toimittajienkin sivistymättömyydestä. Lehden tarkoituksenahan ei ole palvella lukijaa, vaan tuottaa mainosten väliin toimituksellista sisältöä eli tuottaa kustannusliiketoiminnalle omistaja-arvoa.
Jokainen voi itse miettiä, maksaako humanistinen yleissivistys kahden Mercedes-Benzin vai yhden yksiön hinnan, ja miettiä, kannattaako uhrata elämää sivistymiseen, kun senkin ajan voi biletellä kartsalla tai relata etelässä.
Ellei sivistyksestä makseta, on siihen varaa vain aristokratialla. Jos sivistyksestä maksetaan itsemme kipeiksi, on tuloksena se, että sivistyneistön joukkoon hiipivät kaikenlaiset sivistymättömät.
siitä että musiikkitalo olisi pitänyt maksaa pääkaupunkiseudun kuntien toimesta - eri asia on sitten että yleisradio voi vuokrata sitä. Siis selvääkin selvempää tulonsiirtoa muualta maasta pääkaupunkiseudulle.
Mutta se ei ole primaaristi kulttuurin eikä edes sivistyneistön vika - se on ihmisten kieroiúden ja ahneuden vika - samaa ja karkeampaakin kieroutta löytyy vaikka mistä kansan syvimpiä rivejä myöten.
Taaas tullaan samaan asetelmaan kuin sanoin rakkaudesta ja humanismista ettei ne ole uskonnon yläkäsite vaan päinvastoin. Samalla tavalla kieroutta ei voi paikallistaa ja monopolisoida kenellekään vaan se pitää nähdä omana riippumattomana käsitteenä ja käydä sitä kautta kierouden kimppuun. Se sattuu nimittäin olevan ainoa ja sikatehokas keino vaikuttaa asioihin että kaivaa kierot esiin ja poistaa heidän vaikutuksensa.
Keppikerjäläinenkin kukkoilee, kun saa tilaisuuden. Ja hyvästä syystä. Taiteen ymmärtäminen on kytketty eliittiin. Ei välttämättä omaisuuteen tai yhteiskunnalliseen asemaan, mutta hyvin usein.
Taiteissa kun on tämä järkkymätön luokkajako, hyvä erotetaan huonosta, jyvät akanoista, ylempi alemmasta.
Se heijastuu taiteen harrastajiin. Kirjallisuudessa ehkä kaikkein eniten. Eliitti ei arvosta Arto Paasilinnaa.
Ooppera tulee aina olemaan eliittitaidetta, ja löisin vaikka vetoa, että Arto Paasilinnan lukijat eivät siitä erikoisemmin innostu.
Nykyisin on totuttu ajattelemaan, että kaikki ovat yhtä hyviä. Siitä johtuu, että taiteissa eriarvoisuus koetaan vääryytenä. Kaikkein suurin vääryys on se, että yhteiskunnassa tavalla tai toisella ylemmäksi nousseet ymmärtävät tai ainakin osaavat pitää arvossa sitä ylempää taidetta, jonka edessä enemmistö eli alempi kansa joutuu tavallaan tunnustamaan lahjattomuutensa.
Tämä vie meidät vielä kauemmaksi sen kauhean tosiasian eteen, että lahjakkuus ja asioiden ymmärtäminen on perinnöllistä, siihen vanhaan totuuteen, jota ennen demokratian tuloa kukaan ei asettanut kyseenalaiseksi.
Luonnonlahjat, joita ennen sanottiin Jumalan lahjoiksi, saadaan perintönä kuin pankkikirjat vanhemmilta.
Samoin lahjattomuus, toiselta nimeltään tyhmyys, pysyy samoissa suvuissa sukupolvesta toiseen.
Onko meidän uskottava tätä?
onneksi kaikki - siis kaikki - ovat kehityskykyisiä
tämä on ainakin minun realistinen ja eettinen vakaumukseni
tietenkin rajat tulee kaikilla kehityksessään vastaan mutta kyse on onkin nimenomaan käsitteestä kehittyminen ja sen kaverista melkeinpä siamilaisesta kaksosesta nimeltään prosessi
tuosta syystä maailman asiat ovat kaikille tavalla tai toisella tavoitettavissa ja käsitettävissä mukaanlukien ns korkeakulttuuri
varsinaista elitismiä - elämän ylellisyyksistä ylellisintä - onkin henkilökohtainen prosessinomainen kehittyminen ja se elitismi on kaikkien saatavilla
Olen samaa mieltä, että kaikki ovat kehityskelpoisia. Jotkut vaan enemmän kuin jotkut toiset !
Omalta puoleltani olen täällä maakunnassa manipuloinut muutaman tuttuni, jotka ovat olleet ehdottomia oopperan ja sinfonian vastustajia, mukanani oopperaa katsomaan. Kaverit lähtivät, kun löin heidän kanssaan pienen vedon, että pitävät näkemästään ja kuulemastaan.
Kun Bizet'n Carmenin väliaika tuli, niin konjakkilasi kämmenellä - hehheh - eräs heistä sanoi, että tässähän tapahtuu koko ajan, ja jotenkin musiikkikin on tuttua. Ei vaan tuttavani tiennyt kuunnelleensa jossakin muussa yhteydessä oopperamusiikkia. Aikansa muisteltuaan, hän totesi, että "eikös formulakisoissa soiteta Carmenia?" Oikeassa oli. Sitä Carmenin alkusoittoahan siellä pääsee kuuntelemaan ennen ja jälkeen kisan.
Nyt nämä toverini ovat käyneet jo useamman oopperan katsomassa - mahdollisesti sen takia, että Tampere-talossa konjakkiakin saa kohtuuhintaan lämpiössä. :-)
Katselin huvikseni valtion tämän vuoden budjetista, että opetusministeriön budjettiin on merkitty arviomäärära, jonka mukaan Suomen Kansallisoopperalle voidaan myöntää enintään 34.030.000 euroa toiminnan tukemiseen.
Jos luvun jakaa 2,8 miljoonan veronmaksajan lukumäärällä, tulee siitä 12 euroa/veronmaksaja. Kovin on päätä huimaava summa.
Oopperan vastustajat varmaankin haluaisivat, että opetusministeriö jakaisi nämä eurot "Karaoke-pubien musiikki- ja varsinkin laulutason edistämiseen!"
Tästä syystä kirjoitin alussa, että jotkut ovat toisia kehityskelpoisempia, ja ne kehityskelpoisemmat eivät takuuvarmasti esiinny karaoke-pubeissa, vaan esimerkiksi Suomen Kansallisoopperassa.
Kylläpä tämä on taasen tunteita herättävä keskustelu. Laulaa saisi kovaa ja korkealta, jos se ei maksa mitään. :-)
Kuka Arto Paasilinnan kirjojen ystävä arvostaa Arto Paasilinnaa? Eivät ainakaan ravintolassa kävijät, poliisi tai porttivahtimestarit.
Monet erikoislahjakkaat ovat muilla elämänalueilla sietämättömiä tai osaamattomia. Se johtuu aivolohkojensa epätasaisesta kasvusta. Siksi monien nerojen kallo on vino.
Ellei Arto Paasilinna olisi ravintolaympäristössä erikoinen tai liikenteessä harvinainen, hän olisi tuskin huippuluokan kynämies. Se, että on "kynämies" tarjoaa paljon kuuluisuutta ja mainetta, vaikka muutoin olisi...
Miksi Reino Paasilinna tai Erkki Raatikainen eivät hanki ravintola- ja liikennejulkisuutta? Journalistis-kirjallista kevyttä ulosantia on kyllä molemmilla.
Miten minä olen huonompi kuin sinä joka käyt oopperassa? Minun liikehdintä on hidasta ja ja puhetapa hiljaista sekä tasaista koska minun täytyy saada seuraavana päivänä saada saalis, jolla ruokin 7 vilkasta lastani.Metsässä ääntä ei turhaan saa päästää, muuten ruoka jää ketuille.
Viisaudessa me olemme vain hetken saman arvoisia, silloin kun ruoka on pöydässä.Kun ruoka on samaa kaikille ja kun ulkoista uhkaa ei ole. Kun jalot herrat saavat seurakuntansa pöydät katettua rakovalkealla ja toiset riemuiten saavat suksensa pystyyn hirsilinnojen seinivierustoille.Silloin näkyy kaikkien viisaitten ihmisten paremmuus toisista ihmisistä.
Jos ooppera olisi mukana, ei edes yksi italialainen linnanrakentaja olisi voinut tulla suomenperille tekemään Saku Koivusta jääkiekon ammattilaista (Saku Koivun isoisä tuli italiasta suomeen rakentamaan Turun linnaa) hei ei viitsitä irvailla Turtkulaisia. meillä ei ole oopperaa.
Tässä nyt yritetään viilata linssiin että jotenkin joku elitistisyys ja oopperassa käynti olisi jonkun ylenkatseen ainoa pesäpaikka. Kun voi sanoa että onko esimerkiksi nöyriä muurareita olemassakaan ja entä urheilijat - nehän ne vasta omahyväisiä ja leuhkoja ovatkin. Eikä tartte ihmisten maailapaikkakunnillakaan montaa ihmistä tavata niin jo oli joukossa usemapi niin leuhka ettei mitään määrää - eikä useinmiten muuten paljon katettakaan sille ylpeydelle.
Niin että se rahvaan nöyryys on aivan täyttä bluffia ja höpöä.
Rahvas on ylpeä yksilönä. Ylpeän muurarin tai sähkömiehen voi jättää tilaamatta seuraavalla kerralla, mutta ylpeää teatteridiivaa joutuu sietämään koko maallisen elämänsä veroasteessa. Kaupunginteatterista ei voi erota kuin kirkosta, vaan se kuuluu kunnalliseen veroasteeseen aina ja iankaikkisesti.
Tiedän yhden putkimiehen, joka veti turpaan sähkömiestä. Sähkömies tunsi olevansa väärässä, ja selitti jotenkin kaatuneensa. Syy oli ilmeinen: oltiin tiukka-aikatauluisessa rakennusprojektissa eikä kummankaan työn aatelisen, sankarirakentajan ja työn ritarin, imagoon sopinut se, että juovat viinaa niin paljon, että tulee käsirysy Ljudmilasta eli Hellästä ihmisestä. On nimittäin vastaavan mestarin näkökannalta ongelmallisinta, mikäli juodaan niin paljon, että puhutaan käsillään ja että seuraavanakin aamuna ovat kasvot kalpeat, koska Uudenmaan työsuojelupiiri ulottaa kouransa myös ulkomaille. Ongelmallista olisi myös asioiden käsittely, koska silloin rouvat Suomessa olisivat saaneet tietää... En toki voi olla varma, oliko putkimies sittenkin sivistyneempi kuin sähkömies: kumpi oli käynyt enemmän oopperassa, baletissa tai teatterissa...
Järkyttävintä oli kuitenkin se, että virolainen nuori rakentaja oli viikonloppuna ryhtynyt kilpailemaan venäläisten vanhempien rakentajien kanssa maaotteluhengessä alkoholinnauttimisesta. Venäläiset kestivät, mutta virolainen kuoli vähän päälle 20-vuotiaana alkoholimyrkytykseen aamuun mennessä. Mitään tietoa siitä, yritettiinkö saada hoitoon, ei ollut kantautunut. Rahaa olisi ollut kassassa vaikka yksityisempään hoitoon Moskovassa, mikäli paikallinen aluetta palveleva lääkäri olisi ollut taas tapansa mukaan.... kännissä.
Pitäisi siis luoda sivistyksestä kiinnostunut työläinen maksajaksi. Miten tämä on mahdollista? Yleensähän kulttuuripiirit aina osoittavat mitä syvintä ihmishalveksuntaa, on sitten kyseessä Finlandia talon kipristelevät Carrara-marmoriset seinälevyt, jotka olivat Alvar Aallon karkea suunnitteluvirhe tai sitten Helsingin kaupungin musiikkitalo.
Periaatteessa demokratia ja markkinatalous suosivat oluttelttoja, humppaa ja urheilu eikä mitään ihme sivistystä.
Korkeakulttuuri olisi hieno asia, mikäli siihen ei sisältyisi myös syvää kansalaisen halveksuntaa.
tavallisille tanssilavoillekin pitää maksaa 12 euroa ja saa kuullakseen vain viisimiehisen orkesterin ja laulusolistin soittoa ja kappaleita joiden kuluneisuus on vertaansa vailla - ja "lämpiössä" saa korkeintaan keskikaljaa- ja istumapaikta ovat kapeita lankunpätkiä pitkin seinäviertä
niin - onko tuo sitten 12 euron väärti jos oopperan lipun saa halvimmillaan 12 eurolla - ja oopperassa on sentään 60-miehinen orkesteri ja kunnon pehmustetut tuolit eikä lankunpätkiä ja solistejakin on useita
niin että menkää nyt mieluummin oopperan lämpiöön whiskey ottamaan kuin keskikalja tanssisalin pikkukahviossa
pitäisköhän oopperaan järjestää aina joka oopperan jälkeen tanssit niin alkais tuo tanssiväkikin kulkemaan oopperassa - hehee - sehän onkin hauska idea
mutta summa summarum - melkein totaalista puolueellsita skeidaa on monen oopperanvastustajan höpötykset - tässähän niitä ammutaan alas kuin savikiekkoolympiavoittaja olympiakisoissa - niin notta seuraava pliis
No siksi tietenkin, että en pidä vakiosekotteista enkä heikkolaatuisista cognaceista. Vaikka teatterissa tai oopperassa musiikki ja esitykset olisivat kohdallaan, ei ainakaan Suomessa ole sellaista tarjoilua, jota puolestaan joku jaloviinasnobi arvostaisi. Puutteensa jokaisessa palvelukokonaisuudessaa... aina ja iänkaikkisesti. Estetiikka ei ole koskaan valmista eikä täydellistä.
Kukaan ei vastusta itse oopperaa, vaan sen rahoittamista verovaroin. Oopera hankkikoon rahoituksensa lippuluukulla, kuten mainitsemasi tanssilavatkin.
Toisille asiat pitää vääntää rautalangasta, mutta sivistyneistölle pitää ilmeisesti säveltää aaria oopperaan vero-orjat.
Ennen peruskoulu-uudistusta uskottiin, että Jumala on antanut ihmisille erilaisen määrän lahjoja. Jokaisen oli tyydyttävä osaansa, myös niiden vähiten saaneiden, jotka olivat syntyneet tyhminä. Ja jokainen tyytyi.
Perinnöllisyydestä pidettiin tarkkaa kirjaa.
Jos jollain oli erikoisia lahjoja, niistä vedettiin yhteydet vanhempain kautta koko sukuun. Erityiset kulttuuriharrastukset pääteltiin hanakasti periytyviksi.
Pianotunteja vaativa perheen esikoinen sai vanhemmat heti muistelemaan, että pojan eno oli joskus soittanut mandoliinia ja mummo laulanut kirkkokuorossa.
Oli kulttuurisukuja, Suomessa varsinkin suomenruotsalaisia, joissa äly ja henkiset harrastukset olivat isiltä ja äideiltä, enoilta ja sediltä selvästi perittyjä.
Myös tyhmyys tuntui pysyvän sitkeästi samassa suvussa, joskus saman pitäjän rajojen sisällä. Oli kokonaisia kyliä (kuten eräs saari Oulun lähellä), jonka asukkaat kulkivat tyhmän maineessa sukupolvien ajan.
Tässä ei nähty mitään hämmentävää.
Ongelma tänä päivänä on se, että ajan mukana nämä käsitykset ovat alkaneet tuntua vääriltä.
Kukaan ei tyydy enää tyhmän ja lahjattoman osaan.
Kysymys ei oikeastaan ole demokratiasta. Jokaisella on arvonsa, mutta jokainen haluaa sitä vielä lisää. Myös se tyhmä ja lahjaton, joka ei käy koskaan oopperassa.
Mitä tehdä? Tässä ei auta eettinen vakaumus.
Jokaisella on paikkansa ja tasonsa - se pitäisi yhteiskunnan auttaa löytämään. Varsinaista elitismiä - elämän ylellisyyksistä ylellisintä - on henkilökohtainen prosessinomainen kehittyminen ja se elitismi on kaikkien saatavilla - aivan kaikkien. Ja voin vakuuttaa että se ihminen joka on tuossa ylellisyydessä mukana eli henkilökohtaisessa prosessinomaisessa kehittymisessä ei ole kateellinen vaan iloitsee toisen kehittymisestä.
Mutta tuosta myöskin seuraa että ne jotka isoimpaan ääneen ovat tallomassa erityisesti kulttuurin kehittyneimpiä asioita joihin oopperakin kuuluu, ovat paikalleen tallomaan jääneitä.
Siis iso ongelma ei olekaan joku ooppera tai muu vastaava vaan se että niin moni talloo enempi vähempi katkerana ja kateellisena paikallaan - tottakai moni epäoikeudenmukaisuudenkin vuoksi - ja että miten nämä paikalleen juuttuneet inisijät tai asennelukkoiset ja ennakkoluulolukkoiset saadaan liikkelle ja oman henkilökohtaisen prosessinomaisen kehityksen tielle.
Ja täytyy huomata että ne ihmiset jotka laulavat ja soittavat oopperassa ovat siellä sen takia että he ovat astuneet ja ponnistelleet onam henkilökohtaisen prosessinomaisen kehityksensä suhteen musiikin saralla - ilman sellaista prosessia sinne ei pääse - sinne ei pääse millään idols-kilpailulla - sinne mennään määrätietoisella sinnikkäällä työllä sillä vaikka musiikki on paljon lahjakkuutta niin tuolle tasolle pääseminen on vielä enemmän silkkaa raakaa työtä.
Ja sehän on tietenkin selvä että emmehän me nyt jonkun tuopin syrjään roikkumaan jääneen tai jonkun asennejuuttuneen kritiikillä viedä oopperalta ja hienolta länsimaiselta kulttuurilta sen rikasta arvoa - sehän nyt olisi typerintä mahdollista mitä voi kuvitella - ja minkä takia tämä kaljaveikko sitten narisee oopperasta - saman rahan takia jonka hän panee yhteen tai kahteen mäyräkoiraan ruokakaupassa vuodessa.
Kaipa nyt teille muillekin alkaa valjeta missä rupukulttuurikuntoisuuden suossa tämä reppana kansa vaeltaa kaikenmaailman iltapäivälehtien ja muun sonnan saattelemana. Suomen kansan syvät rivit ovat kuulkaa sivistyksen kannalta aika hirveässä jamassa.
"Kaipa nyt teille muillekin alkaa valjeta missä rupukulttuurikuntoisuuden suossa tämä reppana kansa vaeltaa kaikenmaailman iltapäivälehtien ja muun sonnan saattelemana. Suomen kansan syvät rivit ovat kuulkaa sivistyksen kannalta aika hirveässä jamassa."
Menneinä vuosisatoina aggressiviiset sivistyksen edustajat pantiin avantoon. Joskus kopautettiin ensiksi kirveellä niin kuin kristitty ihminen Laurentius bishop Thomasia.
Unkarissa piispa Keller, innokas lähetyssaarnaaja, pantiin tynnyriin, jonka sisällä oli piikkejä ja heitettiin kymmeniä metrejä tynnyissään alas Tonavaan.
1941-1944 yritetiin pahaisella Venäjällä saattaa voiman Die Kultur, mutta ei onnistunut. Lopputuloksena ei ollut sivistys eikä DDR:kään, vaan rock'n roll, Beatles ja sen seuraajat.
on nevan kirjoitus ja us:n sen julkaiseminen
kuinka vaan - alkaa olla aika käydä ruotimaan seuraavaksi rock´n rollia ja sen myyttejä - eikös sellainen ruotiminen ole hyve mediassa mitä?
niin että olkaapa varuilllanne boots-kansa
"niin että olkaapa varuilllanne boots-kansa"
Voisitko selittää sivistymättöneistölle, mitä tällä tarkoitat?
tarkoitan sitä että rock´n roll myytit taitavat kaivata kriittistä tarkastelua nekin - olkaa varuillanne boots-kansa oli huulenheittoa asiasta että senkin genren perusteet ja käytänteet ovat alttiita kritiikille kuten muutkin
mutta sehän on vain rikkautta ja vireyttävää
Minkähän takia ei bishop Thomasia saisi ottaa kriittiseen tarkasteluun? Laurentius oli kristitty ihminen, ei mikään pelkkä köyliöläinen raaka pakana.
Kristinusko tuli Suomeen rauhanomaisesti jopa sata vuotta aikaisemmin ennen kuin ruotsalaiset tekivät siitä imperialismin välineen Varsinais-Suomessa ja Hämeessä. Tämä on yksi asia, jota pitäisi pohtia Ruotsi-Suomi -glooriassa.
Toisin sanoen koko tarina Lallista on kirjoitettu tukemaan ruotsalaista imperialismia, sitä, että Suomessa tarvittiin ruotsalaisen sivistyneistön armeija pakkosivistämään suomalaista sivistymättöneistöä.
Kun 15 kesäsenä pääsin töihin tankkilaivaan, olin niin onnellinen, että pelkkä raakaöljystä lähtenyt kaasuntuva öljyn haju tuntui päässäni huimalta.Vieläkin muistan laivan tuoksun ja miehistön silloisen vaatetuksen hienhajun,kuinka voi makkara ja kananmuna maistua aamiaisella ennen vahdin alkua hyvältä.
Laivan kulkua pohjoiseen saattoi ankara etelä tuuli,ensimmäistä kertaa aluksella ja maha sekaisin,oksennus oli ainut mitä voin toivoa ja sen jälkeen kuivaustilaan makaamaan toivoen että kukaan ei tarvinnut minua.Ei ollut oopperaa miellessänikään.
Kaiken maailman pääkallonkutistajat, jotka tietävät mitä ihmiset ajattelevat ja miksi he ovat syntyneet, eivät koskaan tiedä miltä tuntuu kun 3:n päivän jälkeen maa keinuu jalkojen alla ja tyttö kysyy möjällä oletko merimies? voin vastata että olen, mutta en kuuntele oopperaa.
on työnsä ja vaivansa - ei ne ole kenenkään sentimentaalista yksityisomaisuutta eikä monopolia
mistä sinä tiedät miltä ihmisistä eri elämänsä vaiheissa tuntuu - ootko koskaan ottanut selvää ja kuunnellut
vai ei oopperaa mielessäkään - omalta kohdaltani voin kertoa että avatessani netissä sr:n klassisen musiikin kanavan ja sen tulviessa huoneeseen vaikka kuinka kauan ja mihin aikaan vuorokauden aikaa tahansa niin se piristää minua, valaisee mieltäni ja tekee fyysisestikin hyvää - miksei se voisi olla elämänhelpottaja muillakin
taannoin barcelonan liepeillä tulin huomaamaan kuinka ihan tavallisissa paikallisjunissa soi kaiken aikaa klassinen musiikki kaiuttimista - eikä mikään makea puoliviihteellinen klassinen musiikki vaan ihan raskasta sarjaa siitä - ja junassa oli joka kerta jotenkin harras tunnelma - ihmiset elivät sitä musiikkia samalla kun matkustivat - se oli ihmeellinen kokemus
Jos joku haluaa ajatella ja kuunnella klassista niin suosittelen vapaa-ajattelijoille ja pakanoillekin Bachia ja kirkkomusiikkia.
Juuri nyt on puhetta, että kännykääkin pitäisi käyttää niin että ottaa toiset huomioon yleisessä kulkuneuvossa.Kuitenkin sinä haluaisit harrastuksesi leviävän junassa myös muiden korviin.
Ooppera on harrastus, eikä Suopmalaista kulttuuria, se on jostain Italiasta syntyisin ja kaukana suomalaisesta kanteleen soitosta, joka on Suomalaista kulttuuria.
Minun harrastuksia ei kukaan maksa,minä maksan ne itse työnteolla.Minä en pakoita ketään maksamaan verovaroista minun harrastuksia.
Minä otan kyllä muut huomioon,otatko sinä?
Kommentoijalla on valikoivaa tarkkaavaisuutta - en puhunut oopperasta vaan klassisesta musiikista josta ooppera on hyvin pieni osa-alue. Myöskään en puhu Vivaldin vuodenaikojen ja Für Elisen tapaisista kevyehköistä klassisen musiikin kappaleista vaan koko klassisen musiikin kirjosta edellä mainitut mukaan lukien - siis Bachia; Mozartia, Sibeliusta, Griegiä, sinfonioita, pianokappalieta, viulusooloja, kirkkomusiikkia, kuorolaulua, jne jne.
Nythän on niin että aina missä on joku ämyri jossakin päällä oli se kahvila, ravintola, tavaratalo, julkinen instituutio tai yritys niin aina siellä soi joko kotimainen tai ulkolainen sentimentaaliviihde - sentimentaalisuuden tarkoittaessa tässä eläytymistä vain omiin tunteisiinsa ( yäk yäk ja vielä kerran yäk ) - tai rock tai ylikansallinen mössömusa josta ei erota sen enempää biisejä kuin esittäjiäkään toisistaan - niin pitkälle on kloonattu viihde- ja by the way muunkin teollisuuden toimesta yksilöllisyys.
Tässä katsannossa esitykseni että vaikkapa junissa soisi klassinen musiikki sen parhaimmiston voimin on vain ja ainoastaan huomaavaisuuden pyytämistä muilta - klassista musiikkia kohtaan. MOT
Ooppera ei ole klassista musiikkia.
Tarkkavaisuudesta puheen ollen ei varmaan osata lukea kommenttejakaan.Minä annoin esimerkin eri äänien laita äänistä Oopperasta-kännykkään,en väitä että ne ovat samaa musiikkia tai että niiden väliin ei jää musikin erillaisuuksia.Haluan vain että en joudu maksamaan pienen ryhmän aivoja parantavasta harrasteesta.
Mitä jos minä haluaisin tuoda Suomeen uuden harrasteen vaikka hirvipoolon. Minulla ei ole hirveä, eikä tallia saatikka pelivälineitä.Maksaisitko minulle heinät jos saisin aikaiseksi ko harrasteen.Tämä on lähellä korkekulttuuri harrastetta hevospooloa.
Ei erilaista kohtelua oopperalle. Kansallisoopperaa täytyy yhteiskunnan taholta kohdella samalla tavoin kuin muitakin aloja. En voi mitenkään ymmärtää niitä kannanottoja joissa vaaditaan oopperalle lamasta huolimatta entiset (saavuteut) edut. Lomautukset, kulujen karsimiset jne. aivan kuten muuaallakin yhteiskunnassa on koskettava myös oopperaa ja kaikkea muutakin kulttuuria. Ei mene jakeluun, että kulttuuri nostasi Suomen tai koko maailman lamasta.
Kansallisoopperamme on tottunut saamaan kaiken minkä pyytävät, "kiitos" kuuluu vaemmistolaisille, jotka ovat tottuneet käymään yhteiskunnan kukkarolla, monessa muussakin asiassa.
Kansallisoopperan voisi sulkea vuodeksi, Kulttuuripalkinnot jäihin, veikkausvoittorahat kohdistettava uudelleen.
Jos nämä oopperan solistit ovat niin valovoimaisia niin he saavat esiintymistilaisuuksia ulkomailta, Menkööt muiden valtioiden kukkarolle vierailemaan.
Kyseessähän on erittäin hyväpalkkainen porukka ja nämä vielä kehtaavat tulla vaatimaan, että jättäkää ooppera rauhaan. Hävetkää ja ajatelkaa tavallisia palkansaajia.
Siis ooppera ei nosta Suomea lamasta. Mikä laulaen tulee se viheltäen menee.
tapio_o_neva on tunnetusti osoittanut laaja-alaisuutta mutta nyt näyttäytyy että se laaja-alaisuus onkin populistisuuteen laittautunutta syvyyden ja korkeuden puutetta.
Ja siihen populistisuuteen sisältyy se käsitys - joka ei taida enää päteä - että ns sivistymättöneistö voi soittaa suutaan miten tahtoo sen oletuksen suojissa ettei kukaan anna takaisin.
Neva erehtyy ja pettää suon tapaan myös livottavansa - sivistyneistö voi myös nousta puolustamaan sitä oikeuttaan joka on oikeutettu ja vieläpä niillä areenoilla ja niine käsitteineen ja kielenkäyttöineen jonka sivistymättöneistö katsoo olevan yksinoikeutettua sille. Jossa katsannossa sivistymättöneistön oma rupusakkeilu tulee aivan uuteen sen moninkertaisen raadollisuuden paljastavaan valoon. Enhän minä sitä mieltä ole että sivistyneistö olisi kaiken puolin moitteetonta mutta en myöskään sitä mieltä että se pätisi sivistymättöneistöön.
Ja sekin suoperäisen pettävä erehdys nevan ymmärrykseen on lipsahtanut että sivistys olisi yhtä kuin sivistynyt kielenkäyttö - voi aikoja voi alkeita sanoa voi.
Ja että vielä sakinhivutusta neva yllä eräässä kommentissaan organisoimassa on lopullinen osoitus siitä vanhasta totuudesta että laaja-alainenkin tieto ilman syvyyttä ja korkeutta siivitettynä eritoten populistisella massojen lipomisella tipahtaa takuuvarmasti ja aina sivistymättömyyteen - ja hukkaanhankittua siten sekin laaja-alainen tieto.
Ja vielä - kun neva ei enää pysty keskustelemaan niin hän alkaa sensuroimaan ja pyrkii pelottelemaan - kysyä sopii mitkä nevan motiivit koskaan keskustelijana alun alkaenkaan olivat. Vaikuttaa enempi narsistispaistattelevilta kuin oikealta ymmärryksen ja tiedonjakamisen pyrkimykseltä. Keisarit ovat aina keisareita vaikka missä vaatteissa näyttäytyisivät.
tapio_o_neva on tunnetusti osoittanut laaja-alaisuutta mutta nyt näyttäytyy että se laaja-alaisuus onkin populistisuuteen laittautunutta syvyyden ja korkeuden puutetta.
* Laajuus on tasankojen kaukokatseisuutta, kun taas syvyys on hautavajoamista ja parhaimmillaan vuorenrinteiltä ja sumuisista laaksoista lähtöihin.
Ja siihen populistisuuteen sisältyy se käsitys - joka ei taida enää päteä - että ns sivistymättöneistö voi soittaa suutaan miten tahtoo sen oletuksen suojissa ettei kukaan anna takaisin.
* Sivistymättöneistö suorittaa arkisia askeitaan vaatimattomasti eikä häiritse ketään. Ainoastaan sivistyneistön ylenkatsova ihmisviha saa sen liikkeelle ihmisoikeuksien ja tasa-arvon puolesta. Sivistymättöneistössä elävät terveet elämäntavat: mm. ohrapirtelön juonti, raikas reippailu tuulipuvussa kosteassa ilmassa sekä terve urheiluhenki. Sivistymättöneistö ei vaadi herralleen temppeliä, vaan ooppera soi leirinuotoilla MP3-soittimesta.
Neva erehtyy ja pettää suon tapaan myös livottavansa - sivistyneistö voi myös nousta puolustamaan sitä oikeuttaan joka on oikeutettu ja vieläpä niillä areenoilla ja niine käsitteineen ja kielenkäyttöineen jonka sivistymättöneistö katsoo olevan yksinoikeutettua sille.
* Sivistyneistön tuhoaa tietoliikenne, se, että sivistymättöneistö kohtaa maailman supersivistyksen tietoliikenteen ja vaillinaisen englanninkielen avulla. Provinssisivistyneitöt syrjäytyvät kuin pienviljelijät eläkerahastokapitalismin kvartaaliajattelun puristuksessa. Kova on kohtalo.
Jossa katsannossa sivistymättöneistön oma rupusakkeilu tulee aivan uuteen sen moninkertaisen raadollisuuden paljastavaan valoon. Enhän minä sitä mieltä ole että sivistyneistö olisi kaiken puolin moitteetonta mutta en myöskään sitä mieltä että se pätisi sivistymättöneistöön.
* Valesivistyneistö ei hallitse estetiikkaa, vaan lisää kulttuurin entropiaa murentaen se tiilenpalasiksi ja hiekaksi. Sivistymättöneistö pakotetaan käenpojille maksajiksi.
Ja sekin suoperäisen pettävä erehdys nevan ymmärrykseen on lipsahtanut että sivistys olisi yhtä kuin sivistynyt kielenkäyttö - voi aikoja voi alkeita sanoa voi.
* Sivistyneistölle myös jumalanteatteri on sivistystä. Sivistyneistölle kissojen säälimätön kuoliaaksi kiduttamine eli eläinrääkkäys on tapa hankkia professorin virka. Kidutus EU:ssa on kiellettyä.
Ja että vielä sakinhivutusta neva yllä eräässä kommentissaan organisoimassa on lopullinen osoitus siitä vanhasta totuudesta että laaja-alainenkin tieto ilman syvyyttä ja korkeutta siivitettynä eritoten populistisella massojen lipomisella tipahtaa takuuvarmasti ja aina sivistymättömyyteen - ja hukkaanhankittua siten sekin laaja-alainen tieto.
* Kansanvalta on roskaväen, massojen valtaa, ajattelivat aristokraatit 1800-luvulla. Demokratialla on paljon muitakin vihollisia kuin kvartaalikapitalistit: myös kansaa ja työtä halveksivat elitistit.
Ja vielä - kun neva ei enää pysty keskustelemaan niin hän alkaa sensuroimaan ja pyrkii pelottelemaan - kysyä sopii mitkä nevan motiivit koskaan keskustelijana alun alkaenkaan olivat.
* Sensuuria harjoittaa toimitus. Ei kannattaisi lausua väärää todistusta lähimmäisestään, ainakaan julkisesti.
Vaikuttaa enempi narsistispaistattelevilta kuin oikealta ymmärryksen ja tiedonjakamisen pyrkimykseltä. Keisarit ovat aina keisareita vaikka missä vaatteissa näyttäytyisivät.
* Seitsemän päivää lehden mukaan suurvisiiri Vanhasen intiimikuvat on varatettu pääministerin morsiamen kameran kanssa. Odotamme alastonta parlamentaarista totuutta maksavien äänestäjien tietoon.
Olen aina miettinyt ihmisen yksipuolisuutta.Ruotsinkielen opettaja vannoo, että se on tärkeintä maailmassa,kilpaurheilija katsoo vain lihaskunnon olevan tärkeä,poliitikko vannoo oman puolueensa aatteen puolesta .
Jos minä harrastaisin kaikkia seitsemää kieltä ja urheilisin päivässä 3 tuntia ja lopunajalla tekisin poliittista työtä, jakamalla äänestettävien kuvia, samalla kun kuuntelen klassista musiikkia kuullokkeista.En minä koskaan olisi valmistunut ammattiini,en olisi voinut tuoda suomelle veromarkkoja ulkomille tehdyistä töistäni.
Jos kaikki joutuisivat harrastamaan kaikkia ja maksamaan kaikesta harrastuksesta,pitäisi alkaa karsia turhimpia pois.Tärkeimpiä asioita mihin veromarkat pitäisi laittaa olisi. Terveydenhuolto,puhtaan elintarvikkeen saanti,asunto,turvallisuus,koulutus ja puhdas vesi ja ilma ja näissä sitä työtä jo olisikin valmiina.
Miltä sitten poistaisin ensimmäiseksi tuet.Oopperan,taiteen tukemisen, urheilu,poliittisilta yhdistyksiltä,myös yksityisiltä yhdistyksiltä etc.etc.
Minun musiikkimakuni fiksautui jo varhain klassiselle linjalle, kun kuuntelin pääsiäisenä radiosta rockia paljon vauhdikkaampaa Matteus passiota, jonka menossa ja monimuotoisuudessa ylitti vain Händelin Messias.
Messias on vieläkin mielimusiikkiani. Se on oratorio ja kirkollinen sävellys raamatusta lainattuine librettoineen, mutta vain olosuhteiden pakosta.
1730-luvun lopulla uskon tsunami pyyhkäisi Englannin yli, ja Lontoon porvarit saivat tavanomaisen hurskauskohtauksensa, pahimman pitkiin aikoihin. Oopperat suljettiin, ja henkensä elättämiseksi Händelin oli pakko siirtyä maallisista oopperoista oratorioiden säveltämiseen.
Pelkästään musiikillisesti siirtymä ei merkinnyt suurta eroa.
Barokki oli musiikin kulta-aikaa. Kirkko suurimpana tilaajana ja työnantajana määräsi musiikkiteosten aiheen ja sanoituksen, mutta musiikissa sanoilla on toisarvoinen tehtävä.
1741 sävellettyä Messiasta voi kieltä ymmärtämätönkin kuunnella yhtä suurella nautinnolla kuin uskovainen.
Jenny Lindin esittämänä kuuluisaksi tullutta toisen osan aloittavaa aariaa Tiedän Lunastajani elävän ei sen sanoitus pahenna, mutta se olisi yhtä liikuttavan kaunis täysin maallisia tunteita tulkitsevin sanoin.
Muuten onkohan niin, että oopperasta puhuttaessa tavallinen työläinen on se piintynein markkinatalouden ja kapitalismin kannattaja?
tuo musiikin itsenäinen olemus - olen samaa mieltä että musiikissa on jokin sille ominainen laatunsa ja jos se on hyvää niin ei sitä musiikkiin liitetyt sanat pahenna eikä paljon parannakaan ja niin ettei hyvään musiikkiin liitetyt sivutarkoituksetkaan paljon sen asemaa hetkauta joita kuten Händelin kohdalla toteat historiallisestikin hyvän musiikin kylkeen tahtoo liimautua - pitäisikö ihan sanoa että loisiutua.
Hauska esimerkki tuosta musiikin itsenäisestä luonteesta on Schubertin liedsarjat Die Schöne Müllerin ja Winterreise - joita ovat esittäneet niin Martti Talvela kuin Jorma Hynninenkin - joissa on aivan satumaisen kauniit ja mielenkiintoiset pianosäestykset - tietenkin hienojen laulumelodioiden ja runojen ohella - jotka ovat aivan omaa luokkaansa laulumusikin pianosäestysten joukossa ainakin mitä itse tiedän. Ne ovat aivan käsittämättömän vähäeleisiä ja silti tehokkaita kuin jonkunlaiset aforismihelmet ikään. Minusta yksi nerokkaimmista luomuksista mitä musiikissa oon tehty.
Tuota viimeistä lausettasi en kyllä käsittänyt.
Markkinatalous on patenttiperustelu sille, miksi proletariaatin ei tarvitse työllään elättää suurta määrää kulttuurieliittiä.
Proletariaatti on suuri.
Moraalisesti suurinta olisi toki antaa oopperaan tärvätyt eurot Afrikan köyhille.
ja siihen enemmistön etujoukon vaatimukseen, että oopperan on tultava toimeen pääsylipputuloillaan.
Enpä enään viitsi kommentoida,te näköjään vedätätte minua ja minä vedän.Länsirantakin palaa ja täällä puhutaan oopperasta ym typeryydestä,minäkin olen hölmö huomasitteko kuinka hidas olin? olen varmaan ylemmän kulttuurin alempi versio joka on puskassa synnytetty ja saunassa päästetty.
Rock, jazz ym liki kaikki populaarimusiikki on lähtöisin amerikkaan rahdattujen orjien musiikista - siitä kuinka he pukivat historiallisen surunsa musiikin muotoon. Tuo orjien rahtaaminen on käsittämätön osoitus yhden ainoan kansan eli amerikkalaisten käsittämättömästä raakuudesta, julmuudesta ja sivistymättömyydestä - joka on oikeastaan vielä lähihistoriaa - ja näkyy vieläkin amerikkalaisuudessa.
Siis rokki on kaksinkertaista riistoa - ensin riistää ihmiset omalta mantereeltaan vapaudestaan toisen orjiksi ja sitten riistää heidän siitä kertova musiikkinsakin hupikäyttöön - ja tietenkin niin että amerikkalaisen yhteiskunnan alaluokka on mustat - entisten orjien jälkeläiset - ovat hylkiöistä hylkiöisintä Yhdysvalloissa.
Siis rokin sanoma on julman riiston sanomaa ja julman riiston esteettisellä ilmaisulla siipeilyä - rokin eräs tavaramerkki bootsit on tehty oikeastaan orjien nahasta.
Ja kaiken tuon tietäen ei ihme että amerikkalaisissa ei ole yhtään merkittävää klassisen musiikin säveltäjää - jonkun bernsteininkin ollessa pelkkää broadway viihdettä - eikä kunnon kuvataiteilijaa. Kun ei ole sivistystä viihdeskeidaa enempää niin mistäs semmoisessa kulttuurissa ammennat. Miten syvemmältä ja korkeammalta otat kun ei ole syvyyttä eikä korkeutta.
Toisin sanoen - mennäkseen rock ja boots oikein kunnolla myös eettisesti tuon ylläolevan historiarealismin tajuttuaan roots- eli juurien tasolle pitäisi jokaikisestä rock- ja jazz-dollarista ja -eurosta maksaa vähintään 20 prosenttia Afrikan maille että se häpeällinen orjien lohtumusiikilla siipeily tulisi edes jotenkin korvattua.
Noin toimien etiikan ja realismin kehä sulkeutuu ja Afrikka saa mitä jo lopultakin ansaitsee ja te saatte hävetä, katua ja hyvittää siitä - minkä ansaitsettekin.
"Tuo orjien rahtaaminen on käsittämätön osoitus yhden ainoan kansan eli amerikkalaisten käsittämättömästä raakuudesta, julmuudesta ja sivistymättömyydestä - joka on oikeastaan vielä lähihistoriaa - ja näkyy vieläkin amerikkalaisuudessa."
Heh heh, vai vielä yhden ainoan kansan. Sivistyneistön kannattaisi sivistää itseään edes hiukan: http://fi.wikipedia.org/wiki/Orjuus
Uudella ajalla laajamittaisin ja vaikutuksiltaan merkittävin orjuuden muoto on ollut eräille Amerikan alueille pakolla kuljetettujen afrikkalaisten ja heidän jälkeläistensä orjuus 1500-luvulta 1800-luvulle saakka. Tämä niin sanottu transatlanttinen orjuus muokkasi merkittävästi niin Afrikkaa, Amerikkaa kuin Eurooppaakin ja synnytti merkittävän osan myöhemmän teollisuuskapitalismin tarvitsemista pääomista. Orjakauppa vaikutti hyvin kielteisesti Afrikan polittiseen, taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen kehitykseen ja muokkasi merkittävästi eurooppalaisia asenteita muita kansoja kohtaan. Orjuutta on pidetty antisemitismin ohella toisena länsimaisen rasismin alkulähteistä
"Some Russian scholars have argued that the Soviet Union's technological development was hindered by Stalin's use of slave labour."
http://en.wikipedia.org/wiki/Slavery
Sosialismia ei saa toimimaan edes orjatyövoimalla.
sen käsitteellinen esiaste ja historillinen jälkiseuraamus lienee transatlanttinen sokea kyseenalaistamaton kuuliaisuus jossa voi jopa havaita suorastaan hinkua pyrkiä siihen jolloin historiallinen jälkiseuraamus onkin kiihkotransatlanttinen kuuliaisuus
kuinkas me näemmekään - paitti mä - nykyään obaman tulemisessa messiaan tulemista - mediakin seuraa obaman tekemisiä kuin raamatun kertomusta
silleen ne orjaksi alistamisen tarve ja orjaksi alistumisen tarve löytävät toisensa - molemmissa jotenkin vino ja epätasa-arvoinen suhtautuminen auktoriteetteihin ja jälkimmäisessä äärimmäisen kehittymätön ja epäitsenäinen
ja sitten on transatlanttisen orjuuden perua luulo että jos bush oli melkein peto niin obaman täytyy olla sitten messias - onhan hän musta kuin entiset orjat - hänenhän täytyy olla hyvä
ja ei huomata että koko ajan transatlanttisen orjuuden pyhää kirjaa selaillaan eikä mitään muita kirjoja olemassa olekaan - ja ei huomata että amerikkalainen pettää kaiken muun mutta ei amerikkalaisuutta - että siinä sitä on messiasmyytin romahtamista heti alkuunsa
no - ei näitä ajatuksia käsitä kuin fiksuimmat mutta onneksi niitäkin on - jopa poliitikoissa
Osaamme käyttää sellaista kulttuuritarjontaa, kuin mihin meidät on kasvatettu. Silti jokaisen kannattaa edes kerran käydä oopperassa tai jääkiekko-ottelussa.
Sivistysvaltiossa tulee olla oopperatalo käytti sen palveluja tai ei.
Tulen juuri perjantai-illan oopperasta ja mielestäni oli sääli, että salissa oli myös tyhjiä penkkirivejä ,vaikka oli toki yleisöäkin kuuntelemassa mm Lilli Paasikiven erinomaisesti esittämää Isän tyttöä.
Tavallinen lippu maksoi 68 euroa ja eläkeläiselle viisi euroa vähemmän.
Voisiko kokeilla, että saman päivän esitykseen saisivat esim eläkeläiset ja opiskelijat ostaa lippuja puolella hinnalla tai vaikka kaikkikin , jotka pystyvät äkkinäisesti lähtemään oopperaesitykseen.
Sellaistakin yritteliäisyyttä ja tiettyä riskinottoa voisi palkita ja 34 euroa on vielä sekin aika kallis lipun hinta monelle kulttuurista kiinnostuneelle.
Isokallion hyvät neuvot:
"Jotta Espoo ei joudu korottamaan veroprosenttia, tarjoan . Ehdotan, että budjetti ryhmitellään aluksi kahteen osaan, käyttömenoihin ja investointeihin.
Sen jälkeen käyttömenot jaetaan kahteen ryhmään. Pakollisiin palveluihin eli niihin, jotka kunnan on lakisääteisesti pakko hoitaa.
Toiseen ryhmään jää silloin vain niin sanotut "kivat lisäpalvelut".
Sen jälkeen tarkistetaan, riittävätkö verotulot pakollisten palvelujen maksamiseen. Lyön vetoa, että riittävät ja komeasti.
Ennen kuin rahaa kohdistetaan "kivoihin lisäpalveluihin", käydään läpi investoinnit. Ne laitetaan järjestykseen sen mukaan, kuinka paljon ne tulevaisuudessa tuottavat.
Alle kymmenen prosentin tuottoa tarjoavat jätetään myöhemmin toteutettaviksi. Takaan, että vieläkin verotulot riittävät. Eli veroäyriä ei tarvitse korottaa, jotta Espoo pystyy hoitamaan tarpeelliset palvelut ja järkevät investoinnit." -Iltalehti
-------------------------------------------
Ooppera on juuri mainittu "kiva lisäpalvelu".
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 168 kommenttia